Olen pakottautunut itsehillintään taloudellisen tilanteen vuoksi, enkä ole ostanut kirjoja pitkään aikaan. Kummaa ja tylsää, mutta varmasti ihan hyväksi välillä. Sen sijaan minua melkein pelottaa mennä nykyisin lähikirjastoomme, sillä sen poistopiste on äkkiä alkanut tulvia hyviä ja kiinnostavia teoksia. Kirjastoon pelottaa mennä ja sieltä hävettää lähteä huojuva poistokirjatorni sylissä. Onneksi tuo hylly toimii samalla vaihtopisteenä ja olenkin päättänyt rauhoitella omaatuntoani viemällä tilalle aimo pinon kirjoja omasta hyllystäni seuraavan inventaarion jälkeen.
Muutamalla viime kerralla olen kotiuttanut seuraavat teokset:
- Riikka Ala-Harja: Maata meren alla (Gummerus 2003). En halua lukea Ala-Harjan uutuutta, mutta jos tätä joskus kokeilisi.
- Majgull Axelsson: Kuiskausten talo (WSOY 2001). En ole vielä lukenut monien kehumaa Huhtikuun noitaa, mutta tämäkin kuulostaa kiinnostavalta (perhetarina! sukupolviromaani! Ruotsi!).
- Nina Banerjee-Louhija: Merenjakaja (WSOY 2003). Banerjee-Louhijaakaan en ole vielä lukenut, mutta jo jonkin aikaa hän on kiinnostanut. Tämä kuulostaa siltä kuin se voisi olla hyvää jatkoa ihailemieni vanhojen, viisaiden naisten teoksille. Vaikka en ole ihan varma, onko tämä romaani vai muistelma.
- Anita Brookner: Hyvää seuraa (Otava 1990) ja Katsokaa minua (Otava 1991). Minä haluan lukea Brookneria ja pitää hänestä, koska hän on selvästi fiksu nainen ja arvostettu kirjailija. Toistaiseksi olen vain hiukan lueskellut Päiviä Pariisissa, joka vaikutti aika haastavalta.
- Charles Dickens: Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit 1 ja 2 (WSOY 1932/1983). Klassikoita on aina lupa haalia hyllyyn, vaikka niitä ei suunnittelisi ihan heti lukevansa. En osaa päättää, ovatko tämän painoksen kannet minusta hirveät vai hirveän hauskat (bongaa kirjat kuvan oikeasta laidasta).
- Sebastian Faulks: Charlotte Gray (Otava 2001). En tiedä Faulksista paljon, vaikka häneltä on suomenettukin useita romaaneja. Lähinnä hän on jäänyt mieleeni saamistaan blogikehuista Englebyn suomennoksen ilmestyttyä. Charlotte Gray -elokuvaakaan en ole tainnut nähdä, vaikka pääosassa on lempinäyttelijäni Cate Blanchett. Mutta kyllä toisen maailmansodan aikaiset Lontoo ja Ranska aina kiehtovat, ja mielelläni tutustun muutenkin Faulksiin.
- Richard Ford: Maan laulu (Tammi 2008). Ford on kirjailija, johon minun on pitänyt tutustua jo kauan. Petyn, jos en lumoudu tästä romaanista.
- Essi Henriksson: Ilmestys (Gummerus 2007). En ihastunut varauksetta nykyisin Tammimaa-sukunimellä kirjoittavan kirjailijan Paljain käsin -romaaniin, mutta voisin silti joskus lukea tämän hänen esikoisensa.
- Henry James: Naisen muotokuva (WSOY 1955/1969). Klassikko, joka minun on realismifanina pitänyt lukea jo kauan. Tätäkään en ole muuten edes elokuvana nähnyt.
- Jamaica Kincaid: Katoava paratiisi (Kirjayhtymä 1985). Karibialaislähtöinen Kincaid on hänkin kiinnostanut minua. Tässä romaanissa luvataan käsiteltävän esimerkiksi äiti-tytärsuhdetta ja rasismia eksoottisella Anigualla (vai Antiguassa?).
- Heidi Köngäs: Jokin sinusta (Otava 2008) ja Vieras mies (Otava 2002). Blogisuositusten vuoksi uskon vahvasti, että tulen pitämään Köngäksen kirjoista tai jopa rakastamaan niitä. Olen ihan innoissani, kun löysin nämä!
- Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen (Gummerus 1961/1984). Niin, tämäkin klassikko minulla on lukematta. Olen kyllä ajatellut, että lukisin tämän alkukielellään, mutta en voinut silti vastustaa kiusausta kotiuttaa kirja. Ehkä muutan mieleni. Tai ehkä lapseni joskus haluavat lukea tämän suomeksi.
- Ulla-Lena Lundberg: Marsipaanisotilas (Gummerus 2001). En ole lukenut vielä Lundbergin uutuutta Jää, mutta olen kuullut siitä niin paljon kehuja, että nappasin tämän kirjaston poistohyllystä salamana. Tarjolla olisi ollut muutakin vanhaa Lundbergia, mutta en kehdannut haalia kaikkia itselleni tietämättä varmasti, pidänkö kirjailijasta.
- Sari Malkamäki: Jokin yhteinen maailma (Otava 2002). Malkamäen nimi jäi mieleen, kun kyselin aikanaan blogissani suosituksia kotimaisista keskiluokkaisen arjen kuvaajista. Tämä pienikokoinen kirja kuulostaa takakannen perusteella siltä, että se voi olla aika raskaskin. Aiheesta tulee mielen Helmi Kekkosen Valinta.
- Terry McMillan: Haku päällä (WSOY 1993). Rakastin tätä elokuvana ja toivon hartaasti, että tämä olisi kirjana sellainen hyvä ja nautinnollinen viihdekirja, joita löydän aivan liian harvoin.
- Vladimir Nabokov: Lumooja (Gummerus 1988). Nabokovin kuuluisimmat teokset ovat TBR-listallani, mutta voisin hyvin aloittaa tällä Lolitaa edeltäneellä ja samalla teemalla leikittelevällä pienoisromaanilla.
- V.S. Naipaul: Miguel-kadun väkeä (Otava 1980/2002). En ole lukenut liikaa Nobel-kirjailijoita, ja siksikin nappasin tämän hyllyyni, vaikka kyseessä on pokkaripainos. Ehkäpä siihen on näennäisen keveyden vuoksi helpompi tarttua kuin "kovakantiseen nobelistiin".
- Irene Némirovsky: Sunnuntai ja muita novelleja (Gummerus 2002). Myös Némirovsky on jäänyt mieleen blogisuosituksena sekä värikkään ja surullisen elämäntarinansa vuoksi. En ole aina innokas novelleihin tarttuja, mutta toivottavasti tämä tulee kuitenkin luettua pian.
- Inka Nousiainen: Seitti (Otava 1998). Olen jutustellut Nousiaisen kanssa pari kertaa tämän syksyn kirjallisissa kekkereissä, joten ilman muuta kiinnostaa lukea jotakin hänen kirjoittamaansa. Otin nyt tämän, vaikka taisin luvata kirjailijalle, että lukisin hänen uudempaa tuotantoaan.
- E. Annie Proulx: Laivauutisia (Otava 1997). Proulxia olen halunnut lukea jo kauan, vaikka toisaalta mielikuvani hänestä karujen seutujen vähäeleisenä kuvaajana ei ole yhtä houkutteleva kuin hänen maineensa ansiokkaana kirjailijana (ja dirty realismin edustajana). Laivauutisia on kuitenkin ollut erityisen kehuttu Proulxin teos ja myös pidetty elokuva. Jota en ole sitäkään nähnyt, vaikka siinä näyttelee toinen lempinäyttelijäni Julianne Moore.
Siinäpä ne. Vaatimattomasti. Eh. Otin lisäksi muutaman sellaisen kirjan, jotka minulla jo on, mutta joista olen pitänyt niin paljon, että annan ne mielelläni lahjaksi jollekin muullekin. Ja vielä - noloa myöntää - otin vahingossa pari sellaista teosta, jotka minulla jo on, mutta en vain muistanut sitä (en ole vielä lukenut ko. kirjoja). Ehkä vien nuo romaanit vähin äänin takaisin tai lahjoitan nekin eteenpäin.
Onko mukana teille tuttuja teoksia? Sellaisia, joita suosittelette lukemaan tai välttämään?