Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomalaisen keskiluokan arki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomalaisen keskiluokan arki. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. tammikuuta 2012

Tiukkojen haasteiden tiistai: Arvontavoittajat

Rumpujen pärinää ja väkijoukon huokailua... Kirjavan kammarin vuoden 2011 haasteita suorittaneiden voittaja-arvonnat on suoritettu!


Suomalaisen keskiluokan arki 2011 -haasteen suorittaneista arvonnan voitti...


Katja Lumiomena-blogista!


Siskoskirjat 2011 -haasteen suorittaneista arvonnan voitti...


Sara P.S. Rakastan kirjoja -blogista!


Totally British -haasteen suorittaneista arvonnan voitti...


Liisa Luetut, lukemattomat -blogista!


Onnea voittajille samppanjapullojen poksuessa auki! *poks, poks, poks* 


Ilmoitattehan ajan tasalla olevat yhteystietonne minulle (sähköpostiosoitteeni löytyy blogiprofiilistani), niin lähetän teille palkintopaketit, joiden sisältö on vielä osittain yllätys minulle itsellenikin. :D


Lisäksi haluan muistaa pienillä palkinnoilla Totally British -haasteeseen kaikkein eniten kirjoja lukeneita osallistujia, eli seuraavia "tosibrittejä":


Hdcanis Hyönteisdokumentti-blogista


Norkku Nenä kirjassa -blogista


Sonja Lukuhetket-blogista.


Laittakaa tekin minulle yhteystietonne. Osa minulla on varmasti tallessakin, mutta laittakaa silti meiliä varmuuden vuoksi, kun on niin monia palkittuja. :)


Olisin mielelläni palkinnut kaikki osallistujat, sillä jokainen oli minulle ilon aihe. Monet lukivat todella suuret määrät kirjoja ja/tai osallistuivat jopa kaikkiin haasteisiin, kiitos siitä, ja muutenkin kiitos sekä kauniita ruusuja kaikille!


Tulen emännöimään Kirjavassa kammarissa tänäkin vuonna muutamia haasteita (ensimmäinen on jo lanseerattu täällä) ja olen tosi iloinen, jos niihin osallistutaan taas samalla innolla. Nyt voi sanoa siis kirjaimellisesti, että kohti uusia haasteita. :) Yhdessä.

tiistai 3. tammikuuta 2012

Tiukkojen haasteiden tiistai: Miten kävi?

Lanseerattuani Kirjavan kammarin maaliskuussa 2011, esittelin melko pian neljä blogihaastetta loppuvuodeksi. Ensimmäinen niistä oli Maahanmuuttajien tarinat 2011 -haaste, joka ei ollut oma keksimäni, vaan löysin sen amerikkalaisesta Books in the City -blogista.

Koska haaste ei ollut omani, en luvannut sen suorittamisesta mitään palkintoja, mutta minua kiinnostaisi silti kovasti, kuinka moni muu suoritti haasteen ja millä kirjoilla? Minä lähdin tavoittelemaan neljää luettua teosta, mutta taisin lukea niitä lopulta yhteensä 14! Kirjalistani on seuraava (olen pahoillani, etten voi kertoa kaikkien kirjojen nimiä):

  • Chimamanda Ngozi Adichie: Huominen on liian kaukana
  • SB
  • Amy Chua: Tiikeriäidin taistelulaulu
  • Chris Cleave: Little Been tarina
  • Jamie Ford: Hotelli Panama
  • Amanda Hodkinson: 22 Britannia Road
  • Jean Kwok: Käännöksiä
  • LR
  • Cecilia Samartin: Nora & Alicia
  • Pamela Schoenenwaldt: When We Were Strangers
  • Kamila Shamsie: Burnt Shadows (Poltetut varjot)
  • HS
  • Colm Tóibín: Brooklyn
  • Anne Tyler: Amerikan lapset.

En erityisesti yrittänyt kerätä kirjoja tätä haastetta varten, mutta maahanmuutto kiinnostaa minua ja se on myös hyvin käsitelty aihe nykykirjallisuudessa ja tässä globaalissa maailmassa.

Suoritin siis haasteen tasolla "Täysin integroitunut". :)


























Seuraava haaste oli Suomalaisen keskiluokan arki 2011, jossa oli tarkoituksena lukea viisi teosta suomalaisesta, keskiluokkaisesta arjesta yhdessä sovitulta listalta (joka löytyy päivitettynä haastesivultani).

Tässä haasteessa epäonnistuin itse surkeasti, sillä luin vain kolme kuvaukseen sopivaa romaania:

  • Joel Haahtela: Naiset katsovat vastavaloon
  • Katriina Ranne: Minä, sisareni
  • Essi Tammimaa: Paljain käsin

Yritin kyllä lukea Anna-Leena Härköseltä pariakin kirjaaa, mutten jaksanut loppuun.  Nyt ajatellen lukemistani myös vaikkapa Antti Leikaksen Melominen tai Eeva Tikan Aurinkoratsastus ovat kyllä keskiluokkaisia, mutten osannut niitä silti tähän sisällyttää, sillä ne eivät jollakin määrittelemättömällä tavalla ole sellaisia romaaneja, joita yritin tämän haasteen myötä etsiä.

Mitä suomalaisen keskiluokan arkea kuvailevia teoksia te luitte? Saitteko viisi täyteen? Tästä on luvassa haasteen suorittaneille arvonta yllätyspalkintoineen!


























Kolmas haaste oli nimeltään Siskoskirjat 2011. Idea oli samankaltainen kuin keskiluokkahaasteessa, eli laatia yhdessä kirjalista, jolta tulisi haasteen suorittaakseen lukea vähintään viisi teosta.

Tämän sentään suoritin kirkkaasti lukien yhdeksän siskoskirjaa, joista kaikkia en ole kyllä lisännyt viralliselle listalle:

  • MB
  • EB
  • Helen FitzGerald: The Donor
  • Mary S. Lovell: Mitfordin tytöt
  • Kate Morton: Paluu Rivertoniin
  • Katriina Ranne: Minä, sisareni
  • Marisha Rasi-Koskinen: Katariina
  • Essi Tammimaa: Paljain käsin
  • Anton Tsehov: Kolme sisarta

Tästäkin on arvonta palkintoineen luvattuna, joten kertokaahan mitä siskoskirjoja te luitte ja saitteko viisi kasaan? En muuten itse osallistu arvontaan. ;)


























Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä Kirjavassa kammarissa esiteltiin monien alakategorioiden Totally British -haaste, joka sai ihanan innostuneen vastaanoton. Jokainen sai valita sopivan määrän kategorioita, joita sitten pyrki suorittamaan. Jos jätän lastenkirjat laskematta, luin vuoden aikana kaikkiaan 24 haasteeseen sopivaa kirjaa. Sain kaikki suunnittelemani seitsemän kategoriaakin suoritettua! Kirjalista on seuraava:

  • Chimamanda Ngozi Adichie: Huominen on liian kaukana (Commonwealth 1)
  • Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus (Commonwealth 2)
  • SB (Éirinn go Brách! 1)
  • MB (Modern Women Writers 1/Stiff Upper Lip 1)
  • Chris Cleave: Incendiary (Modern Men Writers 1)
  • Chris Cleave: Little Been tarina (Modern Men Writers 2/Multicultural Britain 1)
  • Emma Donoghue: Room (Éirinn go Brách! 2)
  • Helen FitzGerald: The Donor (Modern Women Writers 2/Maybe British, Never English)
  • Amanda Hodkinson: 22 Britannia Road (Modern Women Writers 3/Multicultural Britain 2)
  • Simon Lelic: Katkeamispiste (Modern Men Writers 3)
  • Kate Morton: The Forgotten Garden (Stiff Upper Lip 2/Commonwealth 3)
  • Kate Morton: Paluu Rivertoniin (Stiff Upper Lip 3/Commonwealth 4)
  • Alice Munro: Kerjäläistyttö (Commonwealth 5)
  • Paul Murray: Skippy Dies (Éirinn go Brách! 3)
  • David Nicholls: Sinä päivänä (Modern Men Writers 4)
  • Linda Olsson: Laulaisin sinulle kauniita lauluja (Commonwealth 6)
  • LR (Stiff Upper Lip 4/Modern Women Writers 4/Éirinn go Brach! 4)
  • Kamila Shamsie: Burnt Shadows (Commonwealth 7)
  • Carol Shields: Pikkuseikkoja (Commonwealth 8)
  • LS (Commonwealth 9)
  • HS (Modern Women Writers 5/Multicultural Britain 3)
  • Colm Tóibín: Brooklyn (Éirinn go Brách! 5)
  • Sarah Waters: Vieras kartanossa (Modern Women Writers 6/Stiff Upper Lip 5)
  • Will Wiles: Care of Wooden Floors (Modern Men Writers 4)

Yllä on siis "liikaakin" kirjoja, mutta suoritettuja kategorioita on kuusi: Commonwealth, Éirinn go Brách!, Modern Women Writers, Stiff Upper Lip, Modern Men Writers ja Multicultural Britain. Lisäksi lasken mukaan vielä Children's Britain -kategorian, vaikka se tuntuu vähän huijaukselta, kun luin siihen vain kuvakirjoja (Lauren Childin Samu ja Salla -kirjoja, Lucy Cousinsin Maisa-kirjoja, Roald Dahlin Suunnattoman suuren krokotiilin, Jo Lodgen Hurja kroko -kirjoja, Jill Murrayn Norsulan perhe -kirjoja...). Lasken siis itselleni yhteensä seitsemän kategoriaa suoritetuiksi, mutten osallistu taaskaan arvontaan itse.

Kertokaa te muutkin haastetta suorittaneet kuinka monta siihen sopivaa kirjaa yhteensä luitte ja kuinka monta kategoriaa suorititte. "Pääarvontaan" pääsevät mukaan kaikki, joilla on yksikin kategoria suoritettuna, mutta eniten kirjoja lukenut saatetaan palkita myös, tai sitten suoritan toisen arvonnan erityisen paljon lukeneiden kesken.

Sovitaan vaikka, että suoritan kaikki haastearvonnat tiistaina 17.1., joten teille jää kaksi viikkoa aikaa ilmoittaa suorituksenne tämän postauksen kommentteihin.

Huh, olikohan siinä kaikki oleellinen info?! No, voisin toki kertoa, että muita suoritettuja blogihaasteita kohdallani olivat Luen ja kirjoitan -blogin Kirjallista elämää -haaste sekä huhtikuinen 30 Days of Books -haaste, jonka taisi suomalaisessa blogimaailmassa lanseerata P.S. Rakastan kirjoja -Sara. Nautin muuten siitä haasteesta todella paljon! Nyt se voisi olla väsyttävä, mutta juuri aloittaneena bloggaajana, jolla sattui vielä olemaan siinä elämänvaiheessa paljon aikaa käsissään, kirjoitin todella innokkaasti joka päivä haastevastauksia.

Ainakin pari Satun luetut -blogin minihaastetta tuli vielä suoritettua (500+- ja Pienkustantamo-haasteet), ja joitakin yhden postauksen mittaisia vastaushaasteita. Ne kaikki löytyvät blogistani haasteet-tunnisteellaSuorittamatta jäivät pyrkimyksestä huolimatta ihanat Järjellä ja tunteella -blogin Nostalgian jäljillä- sekä Lurun lukujen Taiteilijaelämää-haasteet.

Kaikille lukuhaasteet eivät sovi, mutta minä rakastan niitä! Pidän suunnitelmallisesta ja aikataulutetusta lukemisesta, mutta toisaalta en anna sen painaa oikeastaan koskaan mieltäni, jos en jotakin haluakaan/jaksakaan/ehdikään lukea tai suorittaa. Alkaneelle vuodelle olen lupautunut jo ainakin Morren maailman Itsenäisyyspäivän haasteeseen, ja olen suunnitellut jo kaksikin omaa, laajahkoa haastetta oman ja halutessanne teidän muidenkin päiden menoksi. :) Niistä kuitenkin lisää joskus myöhemmin, sillä tämä postaus on tarpeeksi pitkä jo näin.

Huomenna pyrin tekemään yhteenvedon lukuvuodesta 2011 tai sitten kurkistelen kustantamojen kiehtoviin kevätkatalogeihin. Nähdään taas!

maanantai 28. marraskuuta 2011

Miesten maanantai - Joel Haahtela: Naiset katsovat vastavaloon

Joel Haahtela: Naiset katsovat vastavaloon.
Kustantaja: Otava, 2000.
Kansi: Päivi Puustinen.
Sivuja: 199.
Genre: Unenomainen nykyproosa.
Arvio: 4,75/5.


Kirja on luettu osana Suomalaisen keskiluokan arki -haastetta.


Kustantajan esittelyä kirjasta ei löydy enää netistä, joten kopioin takakansiesittelyn tähän:


"Vastavihityt Lilian ja Klaus toteuttavat unelmaansa. Iso talo meren rannalla, sopivan matkan päässä kaupungista. Heidän edessään tuntuu avautuvan kokonainen elämä, järkevä hyvinvointielämä. Naapurissa asuvat Emma ja Jim, joiden rento boheemisuus tuntuu verhoavan salaisuuksia.


'Vasta muutamaa kuukautta myöhemmin Lilianin katsellessa ulos kuistin ikkunasta yli hiljaisen pihamaan hän ymmärtää, että se on ulkopuolinen maailma, joka hitaasti työntyy heidän avioliittoonsa.'


'Kaurismäkeläisen lakoninen dialogi, vivahteiden taju ja sävykäs kerronta osoittavat, että Haahtela on poikkeuksellisen lahjakas kirjoittaja.' - Aamulehti Haahtelan ensimmäisestä romaanista Kaksi kertaa kadonnut"


Olen Joel Haahtela -käännynnäinen. Tai käännynnäinen on ehkä väärä sana, sillä aiempi mielipiteeni perustui ennakkoluuloihin. Ainakin olen myöhäisherännäinen. Muu maailma, blogimaailmakin, on rakastanut Haahtelaa jo kauan. Kirjojen kuvailujen perusteella olin päätellyt, että Haahtela kirjoittaa tekotaiteellista bullshittiä, ei kiitos. Mutta lopulta hehkutetusta kirjailijasta oli pakko ottaa itse selvä.


Olin myyty. Tämä olikin tarkoitettu juuri minulle! Juuri näin. Tätä olen kotimaisesta kirjallisuudesta hakenut, mutta harvoin löytänyt. Kaunista, niin kaunista, muttei pelkästään hyvinvalittuja sanoja oikeaan järjestykseen laitettuina. Unenomaisuutta, mystisyyttä, piiloteltuja tarkoituksia, muttei häiritsevän hämärää tai lainkaan ärsyttävää. En minä varmastikaan kaikkea ymmärtänyt, mutta ei se aina ole niin merkityksellistä taiteessa.


Takakansiesittelyssä mainittu kaurismäkeläinen dialogi kuvaa hyvin tätäkin teosta. Pidän paljon Aki Kaurismäen elokuvista ja pidin paljon Haahtelan romaanista. Se ei ole lainkaan realistinen siinä, kuinka ihmiset kohtaavat, esittäytyvät keskustelevat. Joskus haluaa lukea realistista kuvaelmaa, muttei aina. Tässä kirjassa henkilöiden lyhyet lausahdukset, ilmaan leijumaan jäävät arvelut ja vihjailut ovat juuri oikein.


Heti alusta minulle tuli mieleen yksi kotimaisista lempiteoksistani, Monika Fagerholmin Ihanat naiset rannalla. Fagerholmin paksukainen on toki tyyliltään runsaampi ja kuvailevampi, mutta on kirjoissa muutakin samaa kuin (karkeasti ottaen) miljöö, aikakausi ja asetelma. Tässäkin naiset elävät jotakin, mitä miehet eivät ymmärrä. Eivät edes ymmärrä yrittää ymmärtää. Tässäkin on niin paljon merkityksiä. Kaksi naista leijuvat ja kaipaavat jonnekin, jotakin, ja tekevät pieniä tai suuria irtiottoja. Heidän välillään on jännitteinen suhde ja yhteisymmärrys. Nämä romaanit ovat monessa samanlaisia (sikäli mikäli oikein muistan, Ihanien naisten lukemisesta kun on runsaasti vuosia) ja yhtä ihania.


Vaikkei Naiset katsovat vastavaloon ole samalla tavalla herttaisen arkinen kuin vaikkapa pohjoisamerikkalaisten Carol Shieldsin tai Anne Tylerin teokset, siinä on silti sitä klangia, jota olen kotimaisessa kirjallisuudessa kaivannut, kun olen peräänkuuluttanut keskiluokkaisen arjen kuvausta. Haahtelan romaanissa on jokunen sojottava tai surkastunut kalu, mutta teos ei ole lihallinen eikä vähimmässäkään määrin räkäinen. Se on hienovarainen ja -viritteinen, vain pinnan alla kuohuu. Sitä minä tässä rakastin. Kirja on luonteeltaan aika suomenruotsalainen (vaikka Haahtela ei tietääkseni ole), ja suuri osa arvostamastani kotimaisesta kirjallisuudesta onkin suomenruotsalaista.


Haluan ilman muuta ja innosta hihkuen lukea Haahtelan koko muunkin tuotannon. Toivon ja luotan, ettei Naiset katsovat vastavaloon ole ainutlaatuinen helmi miehen kirjojen joukossa. Juuri tämä romaani muuten valikoitui ensimmäiseksi Haahtelakseni ensin Pekan ansiokkaan teosyhteenvedon perusteella, ja sitten myös Katja ehdotti suositusta kysyessäni Vastavaloa minulle, lukumieltymykseni melko hyvin tuntien. Molemmat ovat Haahtelan hc-faneja, niin kuin moni muukin kirjabloggaaja ja lukija, mutta toivon myöhäisherännäisyydestäni huolimatta mahtuvani vielä ihailijakerhoon mukaan.


"Emma nukkuu. Hänen hiuksensa ovat silmillä ja hengitys kevyttä kuin lapsella. Huone on äänetön ja kuuma, ikkunat itään. Sen siniset seinät. Aamun valo heijastuu tunkkaiselle kokolattiamatolle ja peittää vuosien jäljet, viinitahrat ja savukkeiden polttamat reiät. Lilian on hereillä ja kuuntelee. Hiljaisuus. Pölyä kaikkialla, valojuovia. Kaksi naista, kuin sisaret. Toinen laskee kätensä toisen päälle, silittää hikistä ihoa, olkapäitä. He ovat pyhiä, muiden yläpuolella."


Naiset katsovat vastavaloon -romaanin ovat lukeneet myös ainakin Zephyr ja Katja.


ETA: Muiden arvioita etsiessäni huomasin, että Hesarissa oli tehty sama huomio tämän romaanin ja Fagerholmin Ihanien naisten yhtäläisyyksistä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...