keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Kirjahyllykeskiviikko: G niin kuin Garland, Golding, Goodman...

G:n kohdalla minulla tuntuisi olevan aika paljon kirjoja, mutta monia vielä lukemattomia. Katsotaanpa lähempää:


Claudie Gallay: Tyrskyt; Rakkaus on saariRanskalaisnaisen melko äskettäin suomennetut romaanit ovat minulla vielä lukematta. Muissa blogeissa niitä on käsitelty senkin edestä (en valitettavasti ehdi nyt linkittää ketään, mutta Google löytää). Aion kyllä lukea nämä, mutta mitenkään innosta kirkuen en sitä odota. En tiedä, mikä angsti minulla on keskieurooppalaista kirjallisuutta kohtaan, mutta sellainen iloisen ennakkoluuloton asenne, että "emmie kuitenkaan tykkää..." yllättää helposti, jos harkitsen esimerkiksi ranskalaisen tai saksalaisen romaanin lukemista. Siksipä aion lukea molempia tänä vuonna. (Tyrskyjen kannesta muuten huomaa taas, miten "huolellisesti" kohtelen kirjojani: kuuma lautanenko se on siinä levännyt?)


John Galsworthy: Forsytein taru. Tämä on melko tuore heräteostos kirjakerhon alesta. Katsoin tämän tv-sarjana (Granada 2002) joskus Yle Teemalta ja pidin. Muutenkin aikakausi, sijainti ja aiheet osuvat niin sanotusti ytimeeni, joten vähän ihmettelen, miten en ole tätä tullut vielä lukeneeksi. Saa nähdä, koska ehdin tämän pariin. Onko joku muu lukenut Forsytein tarun?

Gabriel García Márquez: Rakkaudesta ja muista riivaajistaEn ole varma, mistä olen tämän saanut, mutta epäilen vähän entisen poikaystäväni äitiä, jolla oli tapana ostaa minulle paljon kirjoja. Luin tämän kuitenkin vasta viime vuosikymmenen puolivälissä ja toistaiseksi tämä on ainoa teos tältä kirjailijalta, jonka olen lukenut. Romaani oli vähän outo, mutta hyvä. Taidokas ja vaikuttava, muttei nyt kuitenkaan ihan minun tyyliseni.


Kiinnostaisi, ovatko García Márquezin aiemmat ja/tai kuuluisammat teokset hyvinkin samanlaisia - tai erilaisia - kuin tämä?
Alex Garland: LaguuniTämänkään kirjan päätymistä hyllyyni en muista, mutta tästä pidin kyllä todella paljon. Kyseessä on hyvin juonivetoinen ja siten aika kevyt välipalakirja, joka jännityselementtiensä vuoksi todella tempaa mukaansa, mutta kevyeksi viihteeksi en tätä kuitenkaan luokittelisi. Kirja onkin ollut hyvin suosittu, kulttiasemaan oikeastaan jo noussut. Laguunista kohulla tehty elokuva The Beach (kirjan alkukielinen nimi), pääosassaan Leonardo DiCaprio, ei valitettavasti yllä lähellekään kirjan tasoa. Suosittelen lämpimästi jännittävää, vähän karmivaakin, mutta hyvää kirjaa etsivälle. Eräänlainen aikuismuunnelma Kärpästen herra -klassikosta, johon pääsen pian.
Anna Gavalda: KimpassaHyvin kauniskantinen kirja, jonka arvelin lukevani pian sen saatuani rakkailta ystäviltäni, muistaakseni tupaantuliais- tai synttärilahjaksi yli viisi vuotta sitten. Mutta enpä ole vieläkään lukenut. Johtunee tuosta mainitusta, omituisesta Keski-Eurooppa-angstista ja/tai kirjan paksuudesta. Gavaldastakin kuului ensin pelkkää hyvää, mutta sitten aloin lukea huonojakin arvioita, ja sekin on kai sammuttanut intoa tarttua tähän. Mutta kyllä minä vielä.


William Golding: Kärpästen herraYksi lempiklassikkojani. Taisin nähdä tästä ensin elokuvaversion, joka on sekin jäänyt vahvasti mieleeni, ja jonka jälkeen oli pakko hankkia kirja. Kärpästen herra on loistava kuvaus ihmisen todellisesta luonnosta ja murenevasta moraalista sivistyneen pinnan alla. Romaanissahan kuvataan lapsia, mikä tekee siitä kahta ovelamman ja myös kauheamman. Ainahan sitä toistellaan, että lapset ovat julmia, ja mitenkäs myöhään se empatiakyky kehittyykään. Onhan tämä vähän pelottava kirja, samalla tavalla kuin Laguuni, muttei mielestäni mitenkään epärealistinen. Tällaiselle psykologista luotausta (joko kirjailijan tai omasta toimesta) rakastavalle tämä on huippu.
Allegra Goodman: The Cookbook CollectorViime kesän Amerikan matkalla minulla oli hyvin vähän rahaa, joten harkitsin tarkkaan, mitkä pari uutta kirjaa antaisin itseni ostaa. Toinen oli Kathryn Stockettin The Help (suom. Piiat), jonka nimesin parhaaksi viime vuonna lukemakseni kirjaksi, ja toinen oli tämä.


The Cookbook Collector ei päässyt ihan samalla viivalle The Helpin kanssa, mutta ei tämäkään huono kirja ollut. Minua kiehtoi tässä moni asia (kauniin kannen lisäksi). Esimerkiksi se, että kirja kertoo sisaruksista, ja että sitä kuvailtiin muistaakseni New York Timesisssa moderniksi Jane Austen -kirjaksi. Ja kyllä, romaanissa oli austenmaisia piirteitä, etenkin Järki ja tunteet tuli mieleen. Harmi, kun unohdin miespäähenkilön lempimieshahmojen postauksesta, sillä hänessä on Darcy-ainesta - taas vuorostaan Ylpeydestä ja ennakkoluulosta. Goodman kirjoittaa kaunista kieltä ja romaanissa on ihan hieno tarina, mutta joku henki tästä jäi mielestäni puuttumaan. Ehkä siinä oli sitäkin, että yhtenä juonteena oli vuosituhannen vaihteen IT-kuplan puhkeaminen, mikä ei minua niin hirveästi kiinnostanut.


Goodmanin aiemmat(kin) romaanit ovat kyllä niittäneet paljon kiitosta, mutta niitä ei ole suomennettu.


Nadine Gordimer: LuonnonoikkuTämänkin olen varmasti saanut ex-anoppikokelaaltani, mutta tätäkään en ole lukenut. En oikeastaan tiedä miksi. Ehkä pelkään kirjailijan palkittua mainetta ja vakavaa aihetta? Tai tyylitöntä kantta? Heh, tämän G-postauksen perusteella minusta saa muuten todella viihteellisen lukijan kuvan! Keskieurooppalainen pelottaa, paksu kirja pelottaa, Nobel-palkinto pelottaa, vakava aihe pelottaa, ruma kansi pelottaa... Mutta mukaansatempaava trilleri se vasta onkin jotain! :D 


No ei, tämän kirjan aiheen pitäisi olla juuri minua itseäni, eli etnisten ryhmien väliset jännitteet ja epäoikeudenmukaisuudet. Olisi siis aika ja syytä lukea vihdoin tämäkin. Onko Gordimer muille tuttu?


Gerald Green: PolttouhritEn ole varma, olenko lukenut tämän. Minulla on mielikuva, että olen lukenut ainakin osan, ja että olen katsonut tv-sarjastakin ainakin osan, mutta mitään kokonaiskuvaa kummastakaan versiosta ei aivojeni sopukoista löydy. Muistan Polttouhrit parhaimmin siitä, että äitini on lapsuudessani kauhistellut teosta, tarinaa ja sitä myötä tietysti historiaa. Ehkäpä minua kiellettiin joskus katsomasta tätä telkkarista? Teoksen kirjallisesta tasosta minulla ei ole mitään ennakkotietoa, mutta olen kuitenkin ajatellut tämän joskus lukevani, sillä holokaustista ei kai voi koskaan lukea liikaa.


Tämän nimenomaien repaleisen niteen olen ostanut tai ottanut näköjään Olarin kirjaston poistomyynnistä tai -korista. Eli todennäköisesti 2000-2001, jolloin Olarissa asuin. Hauskinta kirjassa on kannessa oleva virhe kirjailijan nimessä: siinähän lukee Gerald Creen! Aikamoinen lapsus kustantamolta, soo soo.


Sara Gruen: Vettä elefanteilleTätä on käsitelty aika paljon viime aikoina blogeissa (enkä edelleenkään ehdi linkittää, sorry), ja olen sanonut varmaan jokaisessa saman, eli että tämä oli minusta hyvä kirja, mutta olin kuullut tästä niin paljon ennakkohehkutusta, että petyin kuitenkin. Romaanissa ei ole mitään suurta vikaa, mutta mielestäni se ei ollut mikään elämää suurempi teos. Ihan mielelläni katson joskus kirjasta tehdyn, tuoreen elokuvan - kunhan siinä ei näytetä kirjassa kerrottua eläinten kaltoinkohtelua.


Sain tämän aikanaan tuoreeltaan töitä varten, mutta se jäi kuitenkin silloin lukematta. En tiedä, mitä mieltä olisin silloin ollut, kun en ollut kuullut vielä mistään tämän olevan "maailman paras kirja". Nyt (viime vuonna) lukiessani vain odottelin, milloin tarina tempaa minutkin vastustamattomasti mukaansa, mutta ei se temmannut. Ja silti romaani oli keskivertoa parempi. Voin aivan lämpimästi ja vilpittömästi suositella mukavaa lukuromaania etsiville.

14 kommenttia:

  1. Minun pikkuruisesta kirjahyllystäni löytyy G:n kohdalta vain Gavaldan Viiniä keittiössä sekä Kahlil Gibranin ihanat ajatuskokoelmat "Valomeri" sekä'"Ajan virta".

    Kimpassa oli minusta mainio kirja! Tähänastisista lukemistani Gavaldoista mielestäni selvästi paras.

    VastaaPoista
  2. Pikaisesti G-kirjoja (ennen kuin menen pihalle trampoliinille, pitää kuulemma hyppiä kolmevuotiaan kaverina ;)).

    Sinun mainitsemistasi meiltä löytyvät ainakin Sara Gruenin Vettä elefanteille, Claudia Gallayn Rakkaus on saari sekä Anna Gavaldan Kimpassa. Gallayn kirjaa en ole vielä lukenut, mutta odotan sitä kovasti ja aion ostaa Tyrskyt matkalukemiseksi sitten myöhemmin. Vettä elefanteille oli hyvä lukuromaani ja Gavaldan Kimpassa on lukemistani Gavaldan kirjoista minulle vähiten mieluinen. Minulla on myös Gavaldan pienoisromaani Karkumatka sekä kaksi hänen novellikokoelmaansa ja tuo Karkumatka on kyllä suosikkini.

    Muita G-kirjoja hyllyssäni ovat mm. David Gutersonin kaunis Lumi peittää Setripuut, Neil Gaimanin ihanat Coraline (englanniksi, Suomeksi sen alaotsikko on Varjojen talossa tms) sekä Melancholy Dead of the Oyster Boy. Se on ihana ja siitä voisin tehdä joskus bloggauksenkin. Garcia Marquezilta löytyy Sadan vuoden yksinäisyys ja Oudot vaeltajat.

    Mutta nyt trampalle!

    VastaaPoista
  3. Gavaldaa en ota enää kirjastooni.

    Nyt odottavat lukemistaan Claudie Gallayn Tyrskyt sekä Rakkaus on saari. Etkö juuri sinä hehkuttanut kirjaa Rakkaus on saari?

    Lisäksi löytyy Nikolai Gogolin Kuolleet sielut, Tess Gerritsenin Jääkylmä, Kahlil Gibranin Profeetta, Sara Gruen vettä elefanteille sekä Ivan Gontšerovin Oblomov.

    Vauhdikasta vappuviikkoa, Karoliina!

    VastaaPoista
  4. Geestä löytyy:
    -Claudie Gallayn Rakkaus on saari sekä Tyrskyt
    -Sara Gruen Vettä elefanteille
    -Anna Gavaldan Kimpassa, Viiniä keittiössä sekä Lohduttaja
    -Adele Gerasin Taitelijan talossa
    - Tess Gerritseniltä löytyy yhteensä 11 kirjaa
    - Jane Greeniltä 9 kirjaa
    - Maria Guseninan Unelmatehdas..
    ...siinäpäs niitä jo olikin!

    VastaaPoista
  5. Gee-kirjat:
    - Claudie Gallay: Rakkaus on saari, Tyrskyt
    - Gogol: Kuolleet sielut
    - William Golding: Kärpästen herra
    - Andre Gide: Pastoraalisinfonia, Väärän rahan tekijä
    - Francoise Gilot: Elämä Picasson rinnalla
    - Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
    - Ivan Gontšerov: Oblomov
    - M.Gorki: Foma Gordejev
    - Gorki: Maailmalla
    - Gogol: Novellit, Kuolleet sielut toisen kerran
    - Paolo Giardano: Alkulukujen yksinäisyys
    -
    -

    VastaaPoista
  6. Jee, kerrankin olen kirjahyllyni kanssa samassa paikassa ja G:stä näyttää jotain löytyvän, osin samoja kuin sinulla. Gavaldan Kimpassa tuntuu jakavan mielipiteitä, minusta se on paras lukemistani Gavaldan kirjoista, lisäksi minulla on häneltä novellikokoelma "Kunpa joku odottaisi minua jossain" (ihana nimi kirjalle). Forsyteinin tarusta löytyy eka osa, tokan osan lainasin joskus kirjastosta. Venäläisistä löytyy Gorkia (Äiti) ja Gogolia (Kuolleet sielut ja Päällystakki). Lisäksi Graham Greenen The Quiet American, Göethen Nuoren Wertherin kärsimykset ja Elizabeth Gilbertin Eat, Pray and Love (kirjana ok, italia osuus oli paras, surkea leffa). Tuo Garcia Marquez onkin hauska juttu, sillä olin itse aakkostanut sen m:n kohdalle. Meidän hyllystä hänen kirjojaan löytyy kuusi: Oudot vaeltajat (novellikokoelma, jossa osa ihan ok), Rakkaudesta ja muista riivaajista (muistaakseni pidin), Sadan vuoden yksinäisyys, Rakkautta koleran aikaan (en päässyt alkua pidemmälle), Patriarkan syksy (sama kuin ed.) ja Uutinen ihmisryöstöstä (sama kuin ed.). Syy miksi meillä on näitä niin paljon on se, että rakastin Sadan vuoden yksinäisyyttä ja haalin kirjailijan muutakin tuotantoa kirppareilta, mutta ne eivät ole samalla tavalla iskeneet.

    t. Jaana

    VastaaPoista
  7. Muistin juuri, etten tainnut koskaan muistaa kommentoida viime viikon kirjahyllypostaukseesi!! Piti, mutta olen ollut niin totaalisesti kynnet mullassa, että unohdin. Kiitän siis linkityksestä näin jälkikäteen ja totean (yllättäen!), että kirjahyllystäni löytyy Forsgrenia! Juuri mitään muuta sieltä ei sitten löytynytkään F-kirjaimen kohdalta ja itse asiassa osa Forsgren-osastostakin on lainassa!

    G-kirjaosastoni ei ole sekään pitkä, mutta sitäkin rakkaampi. Ensinnäkin sieltä löytyy Guareshin Isä Camilloja, jotka ovat aivan mahtavia opuksia. Suosittelen myös kirjoista tehtyjä elokuvia ja Kuopiossa matkaileville lempiravintolaani Isä Camilloa.
    Lisäksi minultakin löytyy Kärpästen herra. Olen vahvasti sitä mieltä, että kyseinen kirja pitäisi olla tenttivaatimuksina valtiotieteiden, sosiologian, yhteiskuntatieteiden ja psykologian opinnoissa. Jotakin niin karua ja perimmäistä se tavoittaa ihmisyydestä, ihmisten välisistä suhteista ja yhteiskunnallisesta toiminnasta.

    VastaaPoista
  8. Voi Karoliina, sinun on pakko lukea Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys. Lupaan että et kadu!

    VastaaPoista
  9. PS. Minulla olisi ollut loistava Graham Greenen kirjojen kokoelma ellen olisi jonain outona vuonna sairastunut korkeakulttuurivirukseen ja antanut kaikkia Greenejäni pois. Aion hankkia ne vähitellen takaisin ja lukea jokaikisen uudelleen. Myös Pääömies, sillä hänkin piti Greenen kirjoista.

    Luojalle kiitos tajusin, että korkeakultturin harrastajalla pitää olla mahtava jännitysromaanikokoelma!

    VastaaPoista
  10. Huh. Tähän aikaan en enää pysty toteamaan muuta, kuin että sulla täytyy kyllä olla aivan jättimäisen suuri kirjahylly. Wau.

    VastaaPoista
  11. Elma Ilona, minullakin on Gibrania, mutta runohyllyn puolella. Vihkimistilaisuudessammekin muuten luettiin Gibrania. :)

    Katja, tramppainnostus on täälläkin kova näin kesän alkajaisiksi... Tosin aika kovana se on tupannut säilyä läpi kesien aiempina vuosina. Lumi peittää setripuut ja Neil Gaiman ovat tuttuja niminä, mutten saa nyt päähäni tarkempaa kuvaa.. Pitäisi googlata, mutta olen tänään jotenkin ihan superväsynyt ja meinaan nukahtaa tähän keinutuoliin ihan just. Ajattelin vain vastata kommentteihin pikaisesti ja painua sitten pehkuihin.

    Leena, en ole hehkuttanut Gallayta, kun en ole häntä vielä lukenut. Rakkaus on saari oli minulla poistoperjantain arvonnassa kyllä, kun minulla oli niitä kaksi kpl. Niin kuin sanoin yllä, minulla Gibran on runohyllyssä. Mutta Gogol tältä sivistymättömältä puuttuu kokonaan. Greenea en ole lukenut, mutta hänen kirjastaan tehty Jutun loppu oli hyvä leffa! Samoin vinhaa vappuviikkoa sinulle, Lenushka!

    Susa, sulla olikin laaja G-piste! ;D Ja samojakin löytyy. :)

    Eikä Hannankaan G-piste taida koossa hävitä. On vielä hyvin sivistynytkin. :) Haluaisin lukea tuon Alkulukujen yksinäisyyden.

    Jaana, mitä pidit Forsytein tarusta - jos muistat? Minullakin on Gilbertin Eat, Pray, Love sekä Tahdonko? (bloggasinkin niistä), mutta ne ovat tietokirjahyllyssä. Sadan vuoden yksinäisyys on tietenkin klassikko, ja myös sinua sekä Clarissaa kuunnellen se kyllä pitäisi lukea.

    Amma, ihanaa kun sinäkin arvostat Kärpästen herran noin korkealle! Suosittelen sinulle tuota Garlandin Laguunia.

    Tessa, ei se missään nimessä jättimäinen ole. :) Joihinkin kirjaimiin osuu enemmän kuin toisiin. Meillä on nyt ehkä tuhat nidettä yhteensä, mutta osa odottaa pääsyään uusiin koteihin ja muutenkin noista ehkä vain kolmannes on aikuisten proosaa.

    VastaaPoista
  12. Minulla on G:ssä ainakin Gavaldaa, Kimpassa lisäksi Viiniä keittiössä ja Kunpa joku odottaisi minua jossain. Minulle iskee.

    Sen lisäksi John Groganin i-ha-na Marley ja minä, tuo mainitsemasi Kärpästen herra (en ole kyllä VIELÄ lukenut) ja Tusinoittain halvemmalla, jossa on Gilbrethejä kirjoittajina. Niin ja tuo Francoise Gilot'n Elämää Picasson kanssa, josta myös pidin.

    Minä olen lukenut Gabriel Marquezilta Rakkautta koleran aikaan. Minusta se oli välillä vähän pitkäveteinen, mutta kuitenkin klassikkomaineensa ansainnut ja kiinnostava.

    VastaaPoista
  13. Niin ja tuosta Gruenin kirjan leffasta vielä. Siinä valitettavasti on vähän sitä eläinten kaltoinkohtelua mutta ihan muutamaa lyhyttä pätkää lukuunottamatta sitä ei juuri esitetä. Minäkin kestin vaikken sellaista yleensä.. Ja onneksi on sitten niitä hyviä hahmoja. Mutta Rosie oli ehdottoman lumoava!

    VastaaPoista
  14. linnea, kiva tietää, että pidät Gavaldasta. Aina se rohkaisee lukemaan enemmän, mitä useampi "oikeanlainen lukija" sanoo pitäneensä. :)

    Kiitos muutenkin G-listastasi - sinulta löyty aina yllättäviä ja minulle tuntemattomia teoksia hyllystäsi, mikä on piristävää!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...