perjantai 15. huhtikuuta 2011

Päivä 15. Miespuolinen lempihahmosi

Johtuu ehkä taipumuksestani lukea lähinnä naiskirjailijoita, että oikein hyviä mieshahmoja oli vaikea keksiä. Kirjallisuudessa on paljon jollakin tapaa ihania miehiä, mutta sitten heillä on usein se kääntöpuolensa. Johtuu itse asiassa aika varmasti suosimistani kirjallisuuden lajeista, mutta oikein moniulotteisia, särmikkäitä, kompleksisia ja silti sympaattisia sekä ihania miehiä oli todella vaikea keksiä. He ovat usein joko jurnuja tai sitten ylihuikentelevaisia. Ääriesimerkkeinä Juhani Ahon Juha ja Shemeikka.
Clark Gable ja Vivien Leigh (Rhett ja Scarlett). Kuva: Fanpop.com.


Colin Firth (Darcy). Kuva:
Fanpop.com.
Ihana mies oikeassakin elämässä on sopivan vaarallinen ja silti kunnollinen. Onneksi olen päässyt sellaisen kanssa naimisiin asti. :) Silti haluaisin löytää heitä kirjoistakin. Tällaisen miehen arkkityyppi voisi olla Rhett Butler Tuulen viemästä, joka olisikin aika itsestäänselvä valinta tälle päivälle. Liian itsestäänselvä, joten jatketaanpa pohdintaa.


No, Ylpeyden ja ennakkoluulon Darcy tietenkin. ;) Hän oli minunkin unelmani jo ennen BBC:n televisiosarjaa ja Colin Flirtia Firthia, ja etenkin sen jälkeen. Mutta hänkin on liian itsestäänselvä, ja ehkä oikeaan elämään turhan kopeakin. Bridget Jonesin Mark Darcy voisi olla jo lähempänä sitä oikeaa, mutta onkohan hän sittenkin vähän vässykkä? En enää muista ihan tarkkaan.


Jos unohdetaan seksikkyys ja puolisohaaveet, niin voidaan sukeltaa taas turvallisen ja nostalgisen lastenkirjallisuuden pariin. Arvatkaa ketä rakastan? No, Marikin isää! Voi, Jonas Engström! Siinä on todellinen kansankodin sankari: voimakkaan sosiaalisen omantunnon ohjaama toimittaja, hellä isä ja rakastava sekä huolehtiva aviomies. Tietenkin hän on lastenkirjallisuustyyliin liiankin täydellinen (enkös minä särmiä ja komplekseja hakenut), mutta halusin kuitenkin mainita tämän ihanan, turvallisen hahmon.
Björn Granath (Jonas Engström) "perheineen". Kuva: Ekspressen.se.

© Moomin Characters™
















Mutta löytyy parhaimpien lastenkirjojen joukosta myös särmikkään kompleksinen mies, joka on isäkin. Siis Muumipappa. Pappa on oikukas, ärtyisäkin, mutta lopulta aina oikeudenmukainen ja perheensä parasta ajatteleva mahakas möllykkä. Möllykkä (nimitys keksitty täydellä hellyydellä) on yhä omassa mielessään salskea ja hurjapäinen seikkailija. On ihanaa, miten hän perhettään kohtaan tuntemasta rakkaudestaan huolimatta kaipaa nuoruuttaan ja vapautta. On vapauttavaa, että Pappakin pitää perhettä väliläl hankalana ja meluisana, kun hän haluaisi keskittyä kirjoittamaan ja olemaan luova. Huomaa, että Tove Jansson on kasvanut taitelijaperheessä. Pappa is the best!


Morten Rose ja Jon Öigarden (Krumme
ja Erlend). Kuva: ABCNyheter.no.
Sitten on vielä yksi mainitsemisen arvoinen kirjallisuusmies, joka ei ole yhtään komea eikä edes pidä naisista sillä tavalla, mutta olisi varmasti mitä ihanin puoliso. Kyseessä on tietenkin Krumme, Erlendin avomies Anne B. Ragden Berliininpoppelit-trilogiasta. Hänen nimensäkin tarkoittaa murusta! Krumme on paksu ja rillipäinen työnarkomaani, joka kuitenkin laittaa rakkaansa kaiken edelle ja on vakaa vastavoima tasapainottamassa tämän hökelehtimistä. Ja kuinka viisas hän on tuuppiessaan hellästi Erlendia kohtaamaan menneisyytensä haamut, mutta pysytellen samalla terveellisen välimatkan päässä perheenjäsenten välienselvittelystä. Varakkaat ihmiset eivät ole aina anteliaita, mutta Krumme on. Ja hän osaa nauttia elämästä. Ja hän antaa anteeksi. Voi, Krumme!

8 kommenttia:

  1. Pakko sanoa Akseli Koskela, sillä suhteemme on jo niin pitkä, ettei häntä voi ohittaa.
    Olin viime sunnuntaina Bathissa Jane Austen centerissä ja siellä törmäsin luonnollisesti mr. Darcyyn Colin Firthin hahmossa (ikävä kyllä ainoaastaan kuvissa). Mietin, pidänkö Darcysta vain sen takia, että minulla hän samaistuu niin vahvasti ihanaan Coliniin ;)

    t.Jaana

    VastaaPoista
  2. Minulle ainakin Darcy on nimenomaan ihana Colin ja sen tähden olen häneen ihastunut. Teinkin omassa blogissani tunnustuksen, että olen ihastunut Juhani Ahoon, koska hänestä saa aika herkullisen kuvan kirjojen kautta.

    Hyviä valintoja sulla! :)

    VastaaPoista
  3. Marikin isä on aika veto tässä! Hänhän on kuin ruotsalaisen sosialidemokratian prototyyppi (muistaakseni onkin): hieman herraskainen, sivistynyt ja ennen kaikkea voimakkaan sosiaalisen omatunnon omaava. Lämpimien arvojen mies.

    Ja Mr Darcy, totta kai! Kirjahenkilönä, mutta minun on myönnettävä, että vielä enemmän nimenomaan flirttailevana Colinina. Kuuluthan sinäkin FB-ryhmään Colin Firth is the only real Mr Darcy?

    Mietin vielä omaa suosikkimiestäni. Palaan aiheeseen illemmalla, nyt päivällä koetan purkaa Aamiaista Tiffanylla, josta ei kyllä suosikkimiestä löydy.

    VastaaPoista
  4. Oi... Darcy/Colin on ihana, Muumipappa ja Rhettkään eivät ole hullumpia. Pidän myös kovasti Donna Leonin Guido Brunettista, joka on perheenisä-sankari.

    Mutta totta puhut, hyviä sankareita on vaikea löytää.

    VastaaPoista
  5. Ei jestas, sait minut huomaamaan, että ihannemieheni tosiaan on Marikin isä. Tätä en ole itse koskaan huomannut. Hän on huumorintajuinen, lempeä ja hyvin hyvin ruotsalainen... ja tosiaan, sosiaalidemokratian kuva. Haaveilen maailmasta, jossa kaikki olisivat hänenlaisiaan.

    VastaaPoista
  6. Karo, miun blogissa on pieni haaste siulle :) Ei kyllä osu ihan siun blogin teemaan, joten tartu ko. haasteeseen mikäli haluat! :)

    VastaaPoista
  7. Oi ihana Krumme! :D Mä lämpesin jo hiukan Muumipapan ihanuudelle, mutta aika hauska yllätys, että joku on listannut myös Krummen (ja olihan se Erlendkin pohjimmiltaan tosi symppis).

    VastaaPoista
  8. Jaana, Akseli on kyllä ihana, mutta hänkin on omaan makuuni vähän jurnu. :) Oi, minua harmittaa, kun ainoa kertani Bathissa (vain yksi päivä) meni vähän mönkään kaatosateen takia. Minä kyllä pidin Darcysta jo ennen BBC:n sarjaa, mutta kyllä tunne sen myötä varmasti kovin vahvistui. ;)

    Hanna, kiitos. Ihana päästä kohta (toivottavasti) lukemaan sinun ja muidenkin valintoja näihin!

    Katja, redaktör Engström on tosiaan oikea (ruotsalaisten) demareiden demari. :) Heh, minulla on Aamiainen Tiffanylla siis lukematta ja leffastakin olen yhä edelleen katsonut vasta alkua, enkä siis tiedä, mitä henkilöistä vielä paljastuu, mutta elokuvan alussa se pääosamies on minusta kyllä aika ihana. :) (Kauhea virke, mutten jaksa editoida!)

    Norkku - useampi sama suosikki, siis, mutta minulle ei ole Donna Leon, tai siis Guido Brunetti, tuttu. :)

    Hanna, etenkin eilisen vaalituloksen jälkeen maailmallinen Marikin isiä ei tuntuisi lainkaan hassummalta vaihtoehdolta... :D

    Anna, kiitos, käyn kurkkaamassa! <3

    Heli, ihanaa kun kommentoit Krummea! On Erlendkin symppis ja varmaan todellisempi hahmo, mutta Krumme on sellainen upea arjen sankari!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...