lauantai 27. elokuuta 2011

Lastenkirjalauantai - Lauren Child: Samu ja Salla

Lauren Child: Himpun verran näkymätön (Slightly Invisible).
Kustantaja: WSOY, 2011.
Suomentanut: Saara Pääkkönen.
Sivuja: 40.
Genre: Lasten kuvakirja.
Arvio: 4.75/5.
Lue kustantajan esittely täältä.


Paljastettakoon heti alkuun, että olen hulluna Samuun ja Sallaan. Onneksi myös lapseni pitävät heistä.


Lauren Child on lastenkirjailijana ja kuvittajana varsin veikeä. Samun ja Sallan lisäksi häneltä on ilmestynyt esimerkiksi Miten satujen susista selvitään (Pieni Karhu 2006), joka on idealtaan hauska kirja saduissa esiintyvien pelottavien asioiden kohtaamisesta. Meiltä löytyy niin ikään Childin kuvittama uusi Peppi Pitkätossu (uutta siinä on myös Kristiina Rikmanin käännös), ja vaikka itseäni Astrid Lindgrenin ykkösfaniksi tituleeraavana ymmärrän erittäin hyvin hänen teostensa vanhojen kuvitusten (ja käännösten) pyhän aseman, en osaa inhota uutta Peppiä juuri Lauren Childin ansiosta.


Tutuin Child on kuitenkin meillekin Samun ja Sallan takia. Alunperin näin tämän mainion sisarusparin televisiosta, jossa tyttäremme Stella sarjaan ihastui. Samu ja Salla on tv-viihteenä yksi harvoja lastenohjelmia, joita jaksan todella hyvin katsoa lasten kanssa ja jopa nautin siitä. Rakastan Childin humoristista ja erilaisia tekniikoita käyttävää kuvitustyyliä, rakastan hänen luomiaan hahmoja - etenkin Sallaa, joka on kerrassaan ihastuttava pieni tinttamari - ja rakastan myös suomenkielisen tv-ohjelman ääninäyttelijöitä. Erityisen ihastunut olen tässäkin Sallaan, tai siis hänen ääneensä. En valitettavasti ole löytänyt tietoa näyttelijästä. Myös Childin lapsen suuhun sopiva, liioitteleva ja muutenkin hauska kieli on värikästä kuunneltavaa sekä luettavaa.
Aukeama teoksesta Himpun verran näkymätön.


Samun ja Sallan keskeinen idea on sisarusparin välinen dynamiikka. Huolehtiva, järkevä Samu on pitkämielinen isoveli, joka kuitenkin välillä turhautuu pikkusiskoonsa Sallaan, joka on omalla lapsen logiikallaan operoiva, itsepäinen tytön tyllerö. Usein Samu yrittää kärsivällisesti opettaa jotakin Sallalle, joka sitten kääntää asian kuin asian omanlaisekseen ja itselleen parhain päin. Salla on kuitenkin hyvin suloinen ja vain lapselle ominaisella tavalla itsekäs, joten sympatia molempia hahmoja kohtaan on taattu.


On hyvä tietää, että Samu ja Salla ovat kyllä Lauren Childin luomia hahmoja, mutta hyvin suuresta määrästä Samu ja Salla -kirjoja vain harva on todella Childin itsensä kuvittama. Meillä on kyllä pidetty ihan samalla tavalla tv-sarjan pohjalta tehdyistä "feikkikirjoista", mutta on silti hienoa, että nyt ilmestyi pitkästä aikaa itsensä Childin kuvittama teos, tämä Himpun verran näkymätön. Se onkin suurinta osaa Samu ja Salla -kirjoja isompi, paksumpi ja mielestäni myös paperiltaan ja painojäljeltään laadukkaampi. Childin oma kuvitus näytti aluksi jopa hieman oudolta jäljitelmiin tottuneeseen silmään, vaikkei vähemmän näitä lukenut huomaisi varmasti eroa. Kollaasitekniikka ja hauskasti asetellut sivut hyppivine teksteineen ovat samat kaikissa kirjoissa. Ja tarinat yhtä hauskoja.
Aukeama teoksesta Himpun verran näkymätön.


Kirjat ovat tosiaan mielestäni monella tavalla mainioita, mutta täytyy myöntää, että Samu ja Salla toimii vielä paremmin televisiossa. Osaltaan tämä johtuu varmaankin juuri hyvästä näyttelijätyöstä ja -ohjauksesta. Meillä lapset (tai no Dani ei vielä niinkään, mutta Stella) ovat erityisesti mieltyneet tv-sarjaan, mutta kirjoissa muut teokset ajavat usein ohi. Kuten kuvasta näkyy, meille on silti hankittu paljon Samu ja Salla -kirjoja, joiden joukossa on yksi kurkistusluukkuteos (se on ollut kyllä erittäin suosittu, mutta yli 50 luukkunsa kanssa aikuislukijalle aika väsyttävä ja hidas) sekä puuhakirja. "Tavallisista kirjoista" meillä suosituin on ollut Nämä juhlat ovat oikeasti minun. Tv-sarjaa on tallennettu Pikku Kakkosesta, mutta pari dvd:täkin on hankittu. Olen ostanut Stellalle myös jonkin verran oheiskrääsää; niin paljon Childin hahmoista pidän. :)


Samu ja Salla -kirjat (ja tv-sarja) ovat tosiaan yksi harvoista uusista lastenteoksista, johon suhtaudun samanlaisella lämmöllä ja intohimolla kuin oman lapsuuteni suosikkeihin. Uskon näistä muodostuvan klassikkoja, joita suosittelen kaikille lapsille (otollisin ikäryhmä lienee 3-6-vuotiaat?) etenkin tv-sarjana, mutta ilman muuta myös kirjoina. Alla vielä nautittavaksi esimerkiksi pari aukeamaa uusimmasta kirjasta.
Aukeama teoksesta Himpun verran näkymätön.
Aukeama teoksesta Himpun verran näkymätön.

16 kommenttia:

  1. Minäkin tykkään Samusta ja Sallasta ;) Ai niin, ja esikoinen kans ;)

    Telkkarisarjanakin tykkää molemmat lapset katsoa, ja kirjana sitten kuunnella ja katsella kuvia varsinkin tuo esikoinen.

    Samun ja Sallan maailma on jotenkin erityisen viehättävä ja hauska yhtä aikaa.

    VastaaPoista
  2. Samu ja Salla ovat meilläkin niin lasten kuin minun suosikkeja. Minua viehättää nimenomaan Childin piirrosjälki, lapsia sisarusten aivoitukset.

    En ollut tiennytkään, etteivät kaikki Samut ja Sallat ole Childin itsensä piirtämiä. Täytyy huomenna tarkastaa, että miten on laita A:n huoneen hyllyssä olevien kirjojen.

    VastaaPoista
  3. Susa, hihii! Ja niinhän se on, että näissä varmaan aikuisiakin viehättää sekä omintakeinen kuvitus että hauskat lapsihahmot sekä tarinat.

    Katja, sielläkin siis. :) Minä olin joskus kiinnittänyt huomiota siihen, että kirjoissa lukee jotenkin, että "perustuu Lauren Childin luomiin hahmoihin" tms., mutta vasta nyt tuli selvitettyä tarkemmin. Tämä on vasta neljäs Childin itsensä kirjoittama ja kuvittama Samu ja Salla -kirja. Aiemmat ovat jotakuinkin näin, en jaksa nyt googlata tarkkoja nimiä: "En kyllä ikinä syö tomaattia", "Minua ei nukuta enkä mene nukkumaan", sekä kolmas jota ei tietääkseni ole edes suomennettu "I Am Absolutely Too Small for School". (Nimekkeet tosiaan vapaasti muistista..)

    Löysin äsken Childin ihanan oman sivuston, jossa hän kertoo viehättäviä tarinoita Samun ja Sallan takaa, myös sen, kuinka tv-sarja ja siitä ponnahtaneet kirjat oikeastaan ovat syntyneet:

    http://www.milkmonitor.com/the_characters/charlie_and_lola/

    Hän paljastaa myös Sallan esikuva olleen tuntematon tanskalainen tyttö, ja ylipäätään viehätyksensä Skandinaviaan ja sen vaikutuksen Samuun ja Sallaan - tai ehkä hän tarkoittaa Pohjoismaita, sillä kuvituksena tässä tarinassa on Iittalan Origo-astioita. ;)

    VastaaPoista
  4. Meilläkin viihdytään hyvin Samun ja Sallan parissa, sekä kirjojen että ohjelman muodossa. Minäkin pidän sarjan ääninäyttelijöistä ja etenkin Sallasta. :)

    Samu ja Salla on siitäkin ihana sarja, että hahmot ja aiheet vetoavat sekä tyttöihin että poikiin. Kirjahyllystä löytyy vain kaksi Samua ja Sallaa, tuo talvikirja ja Minua ei nukuta enkä ikinä mene nukkumaan!, joista jälkimmäistä luetaan todella ahkerasti.

    Poikkeaako muuten Peppi Pitkätossun uusi suomennos kuinka paljon vanhemmasta? Ilmeisesti Pepin isä on titteliltään jokin muu kuin neekerikuningas, mutta muutkin muutokset kiinnostaisivat.

    VastaaPoista
  5. Oi, tuo En kyllä ikinä syö tomaattia on meidän A:n suurin Samu ja Salla-suosikki. Sitä meillä ei harmillisesti ole omana, vain kirjastolainana. Nyyh. :)

    Maijalle tiedoksi, että Pepin vanhastakin suomennoksesta on ilmestynyt uusi, päivitetty painos, jossa Pepin isä on alkuasukaskuningas.

    VastaaPoista
  6. Samu ja Salla ovat tykättyjä täälläkin. Tai äiti ainakin tykkää :-) Pidän juurikin tästä kuvitustyylistä ja tarinoiden kulusta ja hiukan erikoisesta tavasta sijoitella tekstiä. Pitääkin katsoa taas kirjastoreissulta jokso saataisiin lainaan joku yksilö, aika suosittuja tuntuvat olevan nämä kirjat.

    VastaaPoista
  7. Eipä tässä juuri voi kuin komppailla edellisiä - meilläkin tykätään Samusta ja Sallasta kahdessa polvessa, ja tuo mitä sanoit joidenkin kirjojen kuvituksesta on uutta tietoa minullekin :).

    VastaaPoista
  8. Meilläkin näitä luetaan, mutta eivät nämä aivan supersuosikkeja ole, varmoja valintoja kuitenkin. Itseäni ihastuttaa tuo teksteillä leikittely: on isompaa ja pienempää kirjasinta, välillä kieputellaan, mennään viistoon jne., tekstiä on sijoitettu kuvaan hauskoihin paikkoihin jne.

    VastaaPoista
  9. Meilläkin tykätään Samusta ja Sallasta, sekä kirjoista että tv-ohjelmasta. Se on totta vieköön minun kirjani -sai meillä aikaan jatkuvan "koppiaisia ja kuoriaisia" -hokemisen :)

    VastaaPoista
  10. Meillä näistä taitaa tykätä äiti kaikkein eniten... Lapsetkin pitävät, mutta eivät niin paljon kuin joistain muista lastenkirjoista ja -sarjoista. Musta varsinkin se susi-satu (joka siis ei ole Samu ja Sala) oli tosi vaikea ja niin intertekstuaalinen, että lapset olivat ihan pihalla...

    Tykkään tosi paljon Samusta ja sallasta, meillä näitä on luettu niin, että vaihdan lasten nimet omieni nimiin, niin toimii hyvin =) Tämä on myös hyvä s2-matsku, monikon partitiivit ovat hienosti esillä - ja tv-ohjelmassa puhutaan selkeää suomea... Muumit taas on tosi vaikea, siinä on vaikeita, vanhojakin sanoja.

    VastaaPoista
  11. Sauli Jauhiainen oli tainnut täällä syödä KAIKKI salmiakit ja niinpä niitä sitten oli pakko lauantai-iltana salmiakkinälkäisenä lähteä kioskilta ostamaan. :D Meillä on se "uusi" Peppi. Tosin se on vaatehuoneessa jemmassa, ostin KUVITUKSEN takia ja annan joksikin sopivaksi lahjaksi joskus. Harmittaa, kun se oli englanninkielisenä Suomalaisen poistolaarissa, hinta ehkä 5 e, enkä napannut. Parin päivän päästä oli myöhäistä. Mitäs sit vielä... Nyt täälläkin luetaan, to-iltana se alkoi ja nyt Lehtolaisen ja O. Pakkasen jälkeen menossa "Et sinä kuole". 80 s jäljellä... Jaa niin, kirpparilta ostin tänään Astrid Lindgrenin kuvakirjan, 1 e. -Katriina-

    VastaaPoista
  12. Maija, minäkin uskon, että Samu ja Salla menee pojillekin. Meillä Dani on vielä sen verran nuori, ettei ole suoraa mielipidettään tästä ilmaissut, mutta ohjelma tuntuu kelpaavan siskon seurana katsoessa, vaikkei sitä itse ole toistaiseksi pyytänyt. Minä en valitettavasti ole vielä lukenut tuota uutta Peppiä muutamaa näytettä enempää, mutta niistä näytteistä muistelen, että käännös on varmasti kelpotyötä, vaikka se vanhoihin käännöksiin tottuneelta kuulostaa väärältä.. Tutustun varmasti paremmin uuteen käännökseen, kunhan Stella vähän kasvaa ja jaksaa kuunnella muutakin kuin varsinaisia kuvakirjoja.

    Katja, meilläkin on ollut se tomaattikirja (ihan ensimmäinen Samu ja Salla -teos ikinä) kirjastosta lainassa. Ja lisäksi jakso löytyy dvd:ltä. Se onkin hauska nirsoille lapsille ja heidän vanhemmilleen. ;)

    Petriina, minullekaan ei muuten osu usein silmään Samuja ja Salloja kirjastosta, mutta onneksi noita on kertynyt ihan kiitettävästi jo omaksikin. :)

    Maria, kivaa. :) Tämä postaus onkin kirvoittanut paljon kommentteja, kun yleensä lastenkirjoista ei innostuta keskustelemaan, ellei kyseessä ole nostalginen oma lapsuussuosikki. Tästäkin voi siis päätellä Samulla ja Sallalla olevan paljon ihailijoita - ainakin äideissä. :D

    Paula, Samun ja Sallan taitto on tosiaan kekseliästä! Joskus tosin jopa hankalaa lukea. :)

    Villis, meillä tuo kirjajuttu oli ensin tuttu telkkarista, jossa se oli suomennettu vähän eri tavalla. Mutta meillä se aiheutti sen, että Stella olisi halunnut vastaavanlaisen kirjan joka kerta kirjastosta, mutta tarjoamani "oikean elämän" ötökkäkirjat eivät kelvanneet. :)

    Mari A., minä yritin lukea sitä susikirjaa Stellalle vielä hänen ollessaan tosi pieni, joten ei ihme, että meni vähän yli. Minä kyllä nautin! Meillä menee Samun ja Sallan kanssa vähän väärinpäin nuo vanhemman ja nuoremman sisaruksen sukupuolet. :)

    Katriina, se on kyllä jännä, että minäkin olen hyväksynyt Pepin uuden kuvituksen aika mukisematta. Niin hyvä Lauren Child on! Välillä on kauheaa nähdä joitakin aivan vääriä Lindgren-kuvituksia. Esim. eilen poikkesin erään hollantilaisen kirjablogissa, jossa hän esitteli Lotta-kirjaa, jossa oli aivan kauhea kansi!

    VastaaPoista
  13. Astrid Lindgren + Ilon Wikland = <3
    ( oikein-merkkiä kun ei oo käytössä tai sit mä en vaan osaa...) Joten kyllä, samaa mieltä kuvituksista sun kanssa. :) -Katriina-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, olen unohtanut noteerata kommenttisi syksyllä (vaikka luen kyllä sähköpostin kautta kaikki blogiini tulevat kommentit). "Hieman" myöhässä siis kiitos kommentistasi. :)

      Poista
  14. Olipa kiva postaus! Informatiivinen ja hienot kuvat! Meillä tämä on ollut suosikki 4-vuotiaaksi asti, nyt ei enää. Mutta meillä onkin vain tuo Kaikkein eniten tykkään lumesta - voisipa lainata uusia ja katsoa reaktiota! Kiitos tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja samoin itsellesi kivasta Samu ja Salla -postauksesta. :) Meillä S&S vielä kelpaa 5-vuotiaalle - ei tosin enää yhtä suurella innolla kuin pari vuotta sitten. Onneksi on vielä tuo vasta nyt keväällä 3-vuotta täyttävä kasvamassa Samun ja Sallan maailmaan. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...