torstai 16. helmikuuta 2012

Turkkilainen torstai - Elif Shafak: Kirottu Istanbul

Elif Shafak: Kirottu Istanbul (The Bastard of Istanbul).
Kustantaja: Gummerus, 2012.
Suomentanut: Maria Erämaja.
Kansi: Jenni Noponen.
Sivuja: 495.
Genre: Monikulttuurinen lukuromaani.
Arvio: 4/5.
Lue kustantajan esittely täältä.


"Sade on yhtä piinaa täällä. Muualla maailmassa rankkasade on mitä todennäköisimmin siunaus lähes kaikille ja kaikelle - se on hyväksi sadolle, hyväksi eläin- ja kasvikunnalle ja romanttisena lisätilkkana hyväksi myös rakastavaisille. Mutta asia ei ole näin Istanbulissa. Meille sateessa ei välttämättä ole kyse kastumisesta. Siinä ei edes ole kyse likaantumisesta. Pikemminkin siinä on kyse suuttumisesta. Sade tietää mutaa, kaaosta ja raivoa, ikään kuin meillä ei olisi kaikkia niitä riittämiin ennestäänkin. Ja se tietää kamppailua. Siinä on aina kyse kamppailusta."


Mielipiteeni Kirotusta Istanbulista on kuin kirja - tai Istanbul - itse: värikäs ja ristiriitainen. Kiinnostuin kiehtovalta naiselta kuulostavasta Elif Shafakista jo vuosi sitten, kun ensimmäinen häneltä suomennettu teos, Rakkauden aikakirja, ilmestyi. Harmillisesti kirja jäi minulta silloin lukematta, ja se odottaa yhä aikaansa lukupinossani. Päätin nyt lukea tämän Kirotun Istabulin ensin, ja itse asiassa tämä onkin alunperin kirjoitettu ennen Rakkauden aikakirjaa. Lisää kiinnostusta kirjaan herätti viimesyksyinen matka upeaan Istanbuliin.


Kirottu Istanbul taisi olla vähän erilainen kuin odotin. Jokunen bloggaaja tuskastui Rakkauden aikakirjan new age- ja self help -henkeen, ja muistin Shafakin olevan hyvin koulutettu ja kiinnostunut erilaisista filosofioista. Tällä perusteella odotin ehkä viihteellistä, mutta kuitenkin jotenkin tyynen seesteistä ja pohdiskelevaa tekstiä. Sen sijaan kirja alkaa Istanbulin sadetta railakkaasti kiroavalla, vihaisesti katuja tamppaavalla ja korkokenkänsä rikkovalla minihamepimulla, ja jatkaa aika samalla mallilla loppuun saakka. Hauskaa ja piristävää, mutta erilaista, kuin odotin.


Railakkuus oli lopulta plussaa, mutta mitä muuta hyvää kirjassa oli? No, niin kuin ns. maailmankirjallisuuden tai monikulttuuristen kirjojen kanssa usein on, mielenkiintoista oli seurata toisaalta tulevien ihmisten elämää. Heidän arkeaan ja tapojaan. Ruoka oli tässä herkullisen suuressa osassa! Luvut oli hauskan kulinaarisesti nimetty (Kaneli; Kikherneet; Granaattiomenan siemenet ja niin edelleen). Oli myös mukavaa, lukea samalla vieraasta kulttuurista ja tuoreeltaan tutusta kaupungista.


Kirja tuo hienosti esille Armenian kansanmurhaa olematta minusta liian paasaava. Valitun aiheen ansiosta Shafak sai syytteen "turkkilaisuuden loukkaamisesta" kotimaassaan. Luulen, että kyseinen kansanmurha on Suomessa aika tuntematon pala historiaa, ainakaan en ole kuullut täällä siitä juuri puhuttavan. Ehkä siksi, että Suomessa lienee vain vähän armenialaisia. Tässä meillä lukijoilla on hyvä paikka sivistää itseämme.


Mutta toisaalta sitten. Tämä värikäs romaani oli aika tempoileva. Se juoksi ajasta sekä maasta toiseen, ja vyörytti lukijan eteen valtavan henkilögallerian. Koska henkilöhahmoja oli paljon, kukaan heistä ei tullut kovin läheiseksi ainakaan minulle. Tai en ole varma, johtuiko se kavalkadin runsaudesta vai kirjailijan heikkoudesta tässä kohtaa, mutta vaikka ihailin monien henkilöiden joitakin piirteitä, oikeastaan kaikki jäivät lopulta melko yhdentekeviksi tai ärsyttäviksi. Monet olivat mielestäni tarinan kannalta aivan turhiakin. Heidät poisjättämällä olisi kirjaan saatu fokusta ja jäljellejääneisiin henkilöihin puhallettua lisää elämää.


Suomalaisen version kunniaksi täytyy lukea aivan upea kansi, mutta käännös- ja/tai toimitustyö oli hieman huolimatonta. Minulle jäi olo, että Shafakilla kyllä on oma, (länsimaisille korville) hieman erikoinen äänensä, mutta käännös ei ollut sitä oikein tavoittanut, vaan kuulosti usein vaivaannuttavan kömpelöltä.


Yhteenvetona voisi sanoa, että  Kirottu Istanbul oli kuin turkkilainen basaari: kiehtovia ärsykkeitä kaikille aisteille tulvi lukiessa oikealta ja vasemmalta, mutta lopulta ulos käveli hämmentyneenä sekä hieman ärsyyntyneenä. Viimeinen visiitti tämä ei kuitenkaan minulle ollut, vaikka ensi kerralla kokeilen eri sisäänkäyntiä ja sukellan Rakkauden aikakirjaan.


"Mutta sitten kun viimeiset tipat saavuttavat maankamaran ja tomusta puhdistautuneilla lehdillä kyyhöttää vielä huterasti lukuisia pisaroita, tuolla suojattomalla hetkellä, kun ei ole ihan varmaa, onko sade lopulta lakannut, eikä sade tiedä sitä vielä itsekään, juuri siinä välissä kaikki rauhoittuu. Pitkän tuokion ajan taivas näyttää pyytävän anteeksi sotkua, johon se on meidät jättänyt. Ja me, pisaroita yhä hiuksissa, liejua hihansuissa ja ankeutta katseessa, tuijotamme takaisin taivaalle, joka on nyt vaaleamman sinen sävyinen ja selkeämpi kuin koskaan. Me katsomme ylös, emmekä voi olla hymyilemättä. Me annamme taivaalle anteeksi, aina me annamme."


Kirotun Istanbulin ovat lukeneet myös Kirjakirppu, Susa, Mari A, Tuulia, Peikkoneito ja Leena Lumi.


Kirja on luettu osana Ikkunat auki Eurooppaan -haastetta.

14 kommenttia:

  1. Olipa valaiseva kirjoitus, kiitos tästä! Olen lukenut Rakkauden aikakirjan ja kuulun niihin, jotka eivät olleet varauksettoman innostuneita kirjasta. On hyvä tietää että tämä on aivan erilainen kirja, koska pohdin kirjan lukemista juuri tuon Istanbulin takia. Se kiinnostaa minua paikkana ja parhaillaan luenkin Mika Waltarin Lähdin Istanbuliin -kirjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on minusta oikein hyvä Istanbulista kiinnostuneelle. Eroja Rakkauden aikakirjaan en osaa arvioida, kun se on vielä lukematta, mutta ainakin tämä oli erilainen kuin odotin.

      Poista
  2. Tämä oli tosiaan hyvin erilainen tunnelmaltaan ja tyyliltäänkin mitä Rakkauden aikakirja. Rakkauden aikakirja on sellainen rauhallisempi ja pohdiskelevampi. Pidin molemmista ja jotenkin tämä Kirottu Istanbul nyt tuntui paremmalta Shafakin räväkän ja rohkeankin otteen myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että saattaisin _ehkä_ tykätä Rakkauden aikakirjasta enemmän, mutta aika näyttää!

      Poista
  3. Kirjan alku tuntuu tarjoavan aika mainion yllätyksen! Se kuulostaa erilaiselta kuin mitä minä(kin) ajattelin tästä. Mutta silti tuntuu, ettei Shafak ole minun kirjailijani. Kuten itsekin tuumit, kirjassa on liikaa runsautta tai sitten kirjailija ei ole kaikilta osin tarpeeksi "hyvä". Sellainen mielikuva minulle jäi Rakkauden aikakirjasta, jonka minulla jäi kesken syksyllä. Se on hieman harmikin, koska turkkilaista kirjallisuutta on vähän tarjolla - etenkään naisen kirjoittamaa. Miehistä onneksi löytyy mm. upea Orhan Pamuk.

    Istanbul kyllä kiehtoo, joten vaikka en ole kovin kiinnostunut tästä, en silti pidä kirjan lukemista mahdottomana ajatuksena. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan diplomaattinen tuo viimeinen virke. :D <3

      Minustakin oli ihana lukea turkkilaisen kirjailijan teos (Pamukia en ole vielä lukenut), ja pidin tästä kuitenkin sen verran, että aion kokeilla onneani Rakkauden aikakirjankin kanssa. Tämäkin oli joistakin heikkouksistaan huolimatta piristävän erilainen siinä turkkilaisuudessaan.

      Poista
  4. Karoliina, minulla on nyt nimenomaan aivan päinvastoin kuin vaikka Katjalla eli Shafak on juuri minun kirjailijani. Ei niin kuin Shriver, mutta Shafak on minun itämainen kirjailijani;-)

    Tämä kirja oli jostain kohtaa liian runsas, mutta lenttasin ne kohdat yli. Sen syvemmin tartuin ruokaan, matriarkaattisen talon henkilöihin ja isoon vääryyteen niin historiassa kuin suvun sisällä. Armenialaisten kansanmurhasta on kirjoitettu Helsingin sanomissa perjantaina 30.12.2011. Siinä kerrotaan, miten Turkki yrittää kieltää 1,5 miljoonan ihmisen murhan. Asia yhdistetään jutussa Ranskaan, joka teki 1915 tapahtuneen kansanmurhan kieltämisen rikokseksi. Tietysti Ranskassa asuvat turkkilaiset nostivat asiasta ison metelin...

    Kirjan kansi on uskomattoman kaunis, mutta niin on minulle myös Elifin kieli. Toivon häneltä vain seuraavaan kirjan hiukan vähemmän henkilöitä, sillä tähän muistutti henkilörunsaudellaan jo venäläisiä klassikoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henkilöitä tosiaan piisasi. Ja vaikka tätijoukon asuttama talo oli ideana hauska, kaksi tädeistä (luulosairas ja opettaja) olivat minusta jokseenkin turhia. On ihanaa, että löysit Shafakista itämaisen kirjailijasi. Minulle ei ihan niin käynyt ainakaan vielä tämän kirjan perusteella, mutta arvostan Shafakin persoonan monipuolisuutta.

      Poista
  5. Mulle parasta antia tässä kirjassa oli se, että siinä tuotiin esiin unohdettuja ja mystiset kohdat.

    Turhaa olivat dialogit, joista tuli mieleen nuortenkirjat.

    Mutta ihan hyvä "monikulttuurinen lukuromaani" - hih, ihastuttava genre =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulta näitä omintakeisia genrenimityksiä putoilee. :) Joo, ihan hyvä tämä oli, mutta hieman rönsyilevä makuuni. Katsotaan, miten käy Rakkauden aikakirjan kanssa. Ja Shafakilta on pian tulossa uuttakin: http://www.amazon.co.uk/Honour-Elif-Shafak/dp/0670921157

      Poista
  6. Minä olen lukenut Rakkauden aikakirjan ja pidin siitä kovasti. Hienoa, että nyt on ilmestynyt Shafakilta "uusi" suomennettu kirja, aion ehdottomasti lukea myös tämän. Kiitos esittelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä vain! Minulla taas odottaa tosiaan tuo Rakkauden aikakirja vuoroaan ja odotan aika kovastikin, vaikkei tämä Kirottu Istanbul ihan napakymppi minulle ollut.

      Poista
  7. Minullakin on nämä molemmat Shafakin teokset hyllyssä odottelemassa vuoroaan. Rakkauden aikakirja kiinnostaa ehkä lähtökohtaisesti enemmän, mutta toisaalta tätä Kirottua Istanbulia on monissa yhteyksissä pidetty edellä mainittua parempana. Taidan odotella sopivaa oloa tällaiselle kirjallisuudelle ja sen tultua selailla kummankin kirjan alkusivuja ja katsoa kumpi imaisee mukaansa. :)

    Kirjoitit hienon ja eläväisen arvion, vaikkei kirja sinulle aivan napakymppi ollutkaan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen koko ajan ajatellut, että Rakkauden aikakirja voisi olla enemmän minun kirjani, niin paljon kuin Istanbuliin syksyllä ihastuinkin (ja oli siitä kyllä kiva nyt lukeakin). Mutta saa nähdä!

      Kiitos. <3

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...