maanantai 28. maaliskuuta 2016

Iijoki-kimppaluku: Iijoen kutsu

Kalle Päätalo: Iijoen kutsu (Iijoki 20).
Kustantaja: Gummerus, 1990.
Sivuja: 648.
Genre: Omaelämäkerrallinen tunnustusromaani.
Arvio: 4,25/5.
Lue esittely täältä.

Kirjan nimestä voi jo päätellä tämän Iijoki-sarjan osan teeman: kotiselkonen kutsuu Kalle Päätaloa, ehkä yllättävästi mutta toisaalta loogisesti. Onhan Kalle niin sanotuista aineellisista saavutuksista -- koulutus, työpaikka, avioliitto, itse rakennettu omakotitalo -- huolimatta tuntenut nostalgista kaipuuta kotiseudulleen, ja luonteelleen ominaisesti hän on onnettomaksi itsensä tuntiessaan miettinyt jatkuvasti, olisiko elämä järjestynyt paremmin Taivalkoskella.

Päätalon luonteella on vaikea tyytyä ja olla syvästi onnellinen. Jotakin tuntuu aina puuttuvan, ja tämän puuttuvan palasen etsinnässä hän tekee ratkaisuja elämässään tai ainakin suunnittelee muutoksia ja haaveilee niistä. Helsingin Sanomien Vesa Karonen esittää paluumuuton ratkaisevaksi tekijäksi Lauri Viidan ja tämän menestyksestä kohonneen kateuden ja katkeruuden, mikä ei ole minusta välttämättä ollenkaan huono tulkinta. Viita -- jonka syntymän satavuotisjuhlaa tänä vuonna vietetään -- onnistui ensimmäisenä siinä, mistä Kalle oli haaveillut: kirjoittanut lahjakkaasti rakennustyönmaan arjesta ja työmiesten elämästä. Kirjailijahaaveet olivat todella polttavat Päätalon mielessä, ja hän pyrki jatkuvasti tekemään valintoja, jotka mahdollistaisivat kirjoittamisen vähintään tulevaisuudessa. Arki Tampereella oli kuitenkin jatkuvasti hyvin raskasta ja kiireistä, eivätkä rahkeet tuntuneet riittävän kirjoittamiseen tai uskallus Mikko Mäkelän kirjailijapiiriin, jossa mm. Viita ja Väinö Linna kävivät.

Jos kirjoittaminen ei onnistu Tampereella, ehkä se onnistuu Taivalkoskella. Ehkä siellä lähtisi sujumaan kirjoitus muista Päätalon suunnittelemista aiheista, jotka olivat hänelle tuttuja etenkin lapsuusvuosilta ja myös tuoreita suomalaisen kirjallisuuden kentällä.

Hirvasnoron Kai ihmettelee Lainan helppoa suostumista Taivalkoski-tuumaan, ja kyllähän kaikki kirjassa käykin todella nopeasti ja sujuvasti -- kunnes sitten päästään perille pettymysten Asutusalueelle. Minä mietin Lainan kohdalta kahta mahdollista syytä Taivalkosken houkutukseen: hänkin on varmasti ollut onneton avioliitossaan Tampereella ja toivoo muutoksen ehkä tuovan mukanaan onnellisempia aikoja, ja toisaalta tähän liittyen hän varmaankin jättää mielellään taakse Tampereelle miehensä mahdollisen rinnakkaissuhteen tai -suhteet toivoen tämänkin asian menevän toisin toisella paikkakunnalla.

Niin, kirjan alussa ollaan siis yhä Tampereella ja omassa "kodossa", mutta eihän Kallen ja Lainan avioliitto entistä auvoisampi ole. Yhteensopimattomien luonteiden päälle on jatkuvaa väsymystä ja stressiä. Lisäksi Kalle ottaa Lainalta kysymättä kotiin koiranpennun, jota Laina suorastaan kammoaa, ja Tessusta syntyy uusi jatkuvan riidan aihe puolisoiden välille, vaikka Laina vähitellen tottuu ja ehkä jossain määrin jopa kiintyy koiraan.

Kalle käy pääsiäisenä Taivalkoskella ja saa kuulla avautuvasta kunnan rakennusmestarin paikasta. Sitten kaikki käy nopeasti, ja kesä alkaa avioparilla jo taivalkoskelaisina. Elävän kamalasti Päätalo kuvaa saapumisen Taivalkosken Asutusalueelle, jossa kaikki on huonosti ja pielessä ja pettymys sekä katumus sen myötä hirveät. Onneksi Päätalojen elämä alkujärkytyksen jälkeen jossain määrin helpottuu ja parantuu Taivalkoskellakin, mutta eihän mikään helppoa sielläkään ole -- eihän tämä kirjasarja olisi muuten sitä, mitä se on.

Olen lukenut sarjaa tästä eteenpäin enää pari osaa, joiden aikana ollaan edelleen Taivalkoskella. Taukoa Päätalon lukemisessa on nyt puolisen vuotta, ja varmaan vähitellen alan lukea viimeisiä osia pysyäkseni tämän juttusarjan tahdissa. Kovasti jo odotan paluuta Kallen maailmaan, ja tietysti kiinnostaa tietää, mitä kaikkea lopulta tapahtuu, vaikka pääpiirteet tiedänkin. On tämä kyllä kaikkineen aikamoinen kirjallinen ja historiallinen matka, jota ilman elämä ja lukukokemukset olisivat monta kertaa köyhemmät.

Toivotan valoisaa kevään jatkoa näin toisen pääsiäispäivän ja ensimmäisen kunnollisen kevätpäivän päätteeksi!

10 kommenttia:

  1. tarkennus; vaimon nimi oli Laina, ei Laila....

    VastaaPoista
  2. Hups, oli tosiaan yhteen kappaleeseen eksynyt kaksi Lailaa. Kiitos huomiosta, korjasin!

    VastaaPoista
  3. Juuri Vesa Karosen ymmärtävä arvostelu kirjasta Hyvästi Iijoki (1995) toi minut Päätalon pariin.

    Jormanen

    VastaaPoista
  4. Kalle Päätalolla oli nuorena muutamia haaveita, jotka hän halusi toteuttaa. Yksi varhaisimmista oli ajatus muuttaa pieneltä koillismaalaiselta paikkakunnalta - keskeltä ei mitään - kaupunkiin, joko Helsinkiin tai Tampereelle.

    Niinpä Kalle oli suuresti ilahtunut, kun hän sai sotakaveriltaan tamperelaisnaisen - Laina Purosen - osoitteen. Vaikka pian ilmenikin, että Puronen asuikin Messukylässä, mikä tuolloin oli kunta Tampereelta vajaan kymmenen kilometrin päässä, ei se Kallea suuremmin haitannut.

    Suhde eteni salamavauhtia ja häitä tanssittiin parin vuoden satunnaisen seurustelun jälkeen. Sulhanen suoritti sotapalvelustaan vankileirillä kaukana Karjalan kannaksella ja pääsi harvoin tapaamaan morsiantaan. Lisäksi Kallella oli varuiksi samanaikaisesti useita muita naisten käyntikohteita, joten lyhyillä lomilla piti kiirettä, että ehti tavata mahdollisimman monta kirjeheilaa.

    Sota loppui ja Päätalotkin pääsivät perustamaan oman kodin, aluksi vuokralaisina asuen. Vasta kuuden vuoden kuluttua haaveiden rintamamiestalo oli valmis. Tuolloin jo avioliittokin alkoi olla hyvin riitaisa lähinnä Kallen kyseenalaisen elämäntyylin vuoksi.

    Elämä Tampereella - Messukylä oli liitetty kaupunkiin 1947 - ei vastannutkaan niitä odotuksia, joita Kallella oli. Avioliitosta tuli pian samankaltainen, kuin hänen vanhempiensa liitosta sisältäen jatkuvaa riitelyä, Kallen puolelta uskottomuutta (tosin Herkko ei ollut uskoton Riitulle) ja perusteetonta mustasukkaisuutta Lainasta.

    Haave kirjailijanurasta ei näyttänyt toteutuvan, koska elämä oli liian haastavaa ja täynnä raskasta työtä, joten aikaa kirjoittamiselle ei juuri jäänyt.

    Kalle mietti Tampereella, kuinka hyvää aikaa nuoruuden ankeuden ja isän peranemisen jälkeen sai Päätalon perhekin viettää pari vuotta ennen sotaa Taivalkoskella. Rauhan tultua työtä selkosissa taas riitti jälleenrakennuksessa - etenkin rakennusmiehille. Ja Kallehan oli valmistunut rakennusmestariksi, joten tulevaisuus lapsuusmaisemissa alkoi houkutella yhä enemmän.

    Suustaan hyvänä sai Kalle käänettyä aluksi vastahakoisen vaimonsa pään - liekö joutunut käyttämään jossakin määrin niitä yleisimpiä taivuttelukeinoja eli uhkailua, kiristystä ja lahjontaa?

    Kun muuttokuorma Taivalkoskella oli purettu ja huomattu mm. Lainan perintöompelukoneen ruostuneen matkan aikana ja asetuttu levolle raskaan päivän jälkeen, ei edes Kalle voinut juurikaan moittia Lainaa tämän puhjetessa lohduttomaan itkuun keskellä yötä: heidän vuoteeseensa oli hyökännyt suuri määrä syöpäläisiä imemään verta väsyneistä muuttajista...


    VastaaPoista
  5. Kalle ja Laina (oik. Helvi) tapasivat ensimmäistä kertaa käsittääkseni elokuussa 1943, kihlautuivat joulukuussa ja häät pidettiin toukokuussa -44. Eli sika nopessti edettiin. Mahtoiko sitä kirjeenvaihtoa olla kaksikin vuotta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitin kommmenttini muistinvaraisesti; vaikka I i j o e n k u t s u on hyllyssäni, en sitä nyt ottanut esille ja sen lukemisesta on kulunut jo parisen vuotta.

      Ei selvästi kannata minun haaveillakaan Päätaloviikon tietokilpailuun ilmoittautumista tai ei ainakaan siinä pärjäämisestä tarvitse uneksiakaan!

      Yhtä kaikki: kovin vähiin jäivät tapaamiset Lainalla ja Kallella ennen papin eteen polvistumista sormukset mukanaan. Eikös se Riitukin todennut päätään pyöritellen jotenkin, että "tuskin tuntisitte toisianne jos väkijoukossa vastaan tulisitte!"

      Ja koskas se tapahtui, kun Kallen ollessa sairaalassa Laina tuli häntä katsomaan ja oli jo ojentamassa tuomisiaan toiselle miehelle leveästi hymyillen ja jälleennäkemisestä suuresti ilahtuneena...

      Poista
  6. En tiedä mutta oletsn että Kalle (ja Matti Lieko) kävi Siiranmäestä käsin Turussa asti sairaalassa syksyllä -43. Kai Laina olisi kihlattunsa jo tunnistanut...? Tuota Turun reissuahan ei ole Iijoki-sarjassa (eikä Nälkämäessä) kuvattu mutta siihen muutamaan kertasn viitattu: 1) Lainan erehdys, 2} Junassa olleen sairasnhoitajan suositus silmän karsastuksen leikksamusest, mikä v. 1946 toteutuikin. 3) "Rinnakkaisttreffit" kolmannen naisen (ei Laina eikä Sylvi Vesaisto) kanssa.

    VastaaPoista
  7. Samoilla linjoilla olen Karoliinan kanssa. Suurin syy siihen, kun kirjan Laina niin helposti suostui lähtemään Taivalkoskelle oli Kallen juoksut naisissa Tampereella.
    Jälkeenpäin selvinneiden tietojen mukaan Päätalo pyöritti kolmea naista yhtä aikaa, vaimo Lainan lisäksi ensimäisen avioliiton aikana! Eihän siinä mitään olisi ollut, vaikka olisi pyörittänyt viittä naista, mutta se käy ainoastaan silloin, jos on vapaana poikamiehenä!
    Taivalkosken reissu oli monellakin tapaa pettymysten reissu. Kalle lähti tavoittelemaan jotain sellaista, mitä ei edes ollut ennen sotia kotiselkosissa. Näyttämisetkin jäivät aika heikoille, kun häntä pidettiin siellä ainoastaan kunnan juoksupoikana. Vaikka painoi töitä kun silmäpuoli sonni yötä päivää, niin ei kiitosta pahemmin tullut.
    Eikä se vieraan naisen himo jäänyt Taivalkoskelle, kun palasivat Tampereelle. Sama ralli jatkui taas kotikaupungissa.
    Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin Kallella oli Lainan jälkeen vielä yksi nainen kieroksessa samaan aikaan kun Leenan kanssa seurusteli jo. Eikä tämä ollut pojan äiti.

    VastaaPoista
  8. Uskomatonta, mutta totta Jumala on aina suuri. Kun useita julkaisuja hakemuskopio pankin, sain laina läpi hyvin ystävällinen nainen. Lisätietoja antavat hänelle sähköpostitse osoitteessa: marilinetricha@mail.ru se tarjoaa lainoja € 30000 € 3.000.000.000 kenellekään pystyä palauttamaan sille korkoineen alhaisella nopeudella 2 % eivät epäile, että viesti. Tämä on täydellinen todellisuutta. Levitä sanaa ystävien ja perheen jotka ovat avun tarpeessa.
    takaisinmaksu alkaa viiden kuukauden kuluttua vastaanottamisesta luotto
    Jumala siunatkoon teitä.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...