maanantai 7. maaliskuuta 2011

Mitä luettais -maanantai

Pikku Karoliina lukee Aku Ankkaa
Otsikosta ja kuvasta huolimatta nyt ei ole tarkoitus käsitellä lastenkirjoja - ainakaan pelkästään. Ideanani on lanseerata näitä erilaisia viikonpäiväteemoja blogissani, ja maanantai on mielestäni oikein sopiva päivä minun ja blogin lukijoiden senhetkisten lukemisten läpikäymiseksi.


Kauhea ongelma oli keksiä tuo otsikko, koska pikkutarkkana mietin, että kyllähän kysymysmuotoisessa otsikossa pitäisi oikeastaan olla kysymysmerkki. Mutten pitänyt siitä, miltä se olisi näyttänyt.


Mitä luet? -maanantai


Ei.


Muitakin ongelmia oli. Kyllähän tämä blogi kertoo minusta, mutta Mitä luen -maanantai olisi jotenkin rasittavan itseriittoinen. Minuahan kiinnostaa muidenkin lukemiset! Mitä luet -maanantai olisikin ihan hyvä otsikko, mutta se taas jättäisi minut tavallaan ulkopuolelle.


Pyörittelin erilaisia vaihtoehtoja ja päädyin passiiviin. Mitä luetaan -maanantai vaihtui kuitenkin leikkimielisemmäksi Mitä luettais -maanantaiksi. Tämän voi kyllä ymmärtää väärinkin, ikään kuin kutsuna lähteä mukaan lukupiiriin tai muihin yhteislukuihin, mutta näinä maanantaina on tarkoitus vain käydä läpi, mitä kukakin on juuri sillä hetkellä lukemassa. Tai aikoo lukea alkaneella viikolla. Toki näistä voi suosituksia ja ideoita napsia, jolloin otsikkokin alkaisi puolustaa muotoaan.


(Lukupiiristä tuli muuten mieleen, että menkääpä tutustumaan erinomaiseen Lukupiiri-blogiin, jonka olen aiemmin unohtanut lisätä tuohon viralliseen lukulistaani.)


Mitä te luette nyt? Mitä aiotte tai haluaisitte lukea tällä viikolla?


Minun lukemiseni näkyvät pitkälti tuossa oikealla, mutta erittelen niitä hieman: En ole viime päivinä ehtinyt lukea kovin paljon, mutta kun olen tarttunut kirjaan, olen syventynyt Essi Tammimaan Paljain käsin -romaaniin. Saan sen tänään loppuun, ja sen oheen suunnittelen tällä viikolla lukevani muitakin sisarista kertovia kirjoja, kuten Katriina Rannen Minä, sisareni, sekä Tsehovin Kolme sisarta.


Jos haluan vaihtelua, minulla on myös kaksi muuta teemaa työn alla: brittiläinen aristokratia 1900-luvun alkuvuosikymmeninä sekä Aila Meriluoto. Ensimmäistä varten minulla on kesken tietokirja Mitfordin tytöt, ja pian saan toivottavasti itselleni myös Kate Mortonin romaanin Paluu Rivertoniin. Aila Meriluodolta minulla on kesken päiväkirjakoonti Tältä kohtaa, ja lukematta on vielä muutakin Meriluotoa sekä Panu Rajalan hänestä kirjoittama elämäkerta Lasinkirkas, hullunrohkea.


Sitten on vielä ne, jotka ovat kesken ja joita haluaisin lukea muuten vain, mutta jotka odottelevat hieman taustalla - ehkä niitä hetkiä, kun mikään muu ei huvita. Pidin Elizabeth Gilbertin Eat, Pray, Love -kirjasta todella paljon (ja yllätyksekseni en inhonnut siitä tehtyä elokuvaakaan), vaikka minulla on vähän sellainen olo, että ei sitä saisi sivistynyttä esittävä ihminen näin fanittaa. Heh. Palaan tähän ajatuskuvioon sitten, kun saan luettua tuon jatko-osan Tahdonko?. Lisäksi aloitin yhtä työjuttua varten jo kulttimainetta kirjablogeissa nauttivaa Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytäviä, mutta kirjoitin jutun lopulta kirjaa lukematta (se ei näkökulmaan nähden ollut pakollista), ja jatko jäi odottamaan muiden projektien alle. Ilman muuta haluan kuitenkin palata siihen pian.


Kaikkea en suinkaan odota lukevani tällä viikolla, mutta näistä voin valita, mitä milloinkin tekee mieli makustella. Seuraava vielä ihan sivujuonteena, mutta lisäksi luen tietenkin blogeja sekä kavereiden kuulumisia Facebookista. Muutenkin netissä tulee luettua uskomattomat määrät tekstiä päivittäin. Yritän myös lukea Hesarin joka päivä, mutta siihen kunnolla syventyminen on nykyisin niin harvinaista, että olemme miehen kanssa vähän miettineet tilauksen lopettamista. Se tuntuisi ajatuksen tasolla aivan kauhealta, sillä Hesari on tullut minulle ja meille aina, ja olen myös suuri Hesari-fani. Mutta arjen tasolla muutos tuskin olisi niin järisyttävä. Saa nähdä. Rahapulassa täytyy harkita yhtä sun toista hassua. :)


Varsinaisen Hesarin lisäksi minulla on nyt lukematta viikonlopun liitteet eli Nyt (josta olen kasvanut jo vähän ohi, mutta se pitää minua ajan tasalla TV- ja elokuvamaailmoissa) sekä Kuukausiliite (joka on uskomattoman hieno lehti). Lukemista odottavat myös tuorein, mutta jo aikaa sitten tullut Kaksplus, sekä pikkusiskon tuoma Me Naiset. Rakastan lehtiä, mutta tässä elämänvaiheessa ne jäävät helposti odottelemaan pitkiksikin ajoiksi postipinoon. Haluaisin kyllä lukea lehtiä paljon enemmän - niin kuin haluaisin tehdä monia muitakin asioita. Mutta silti olen kauhean tyytyväinen elämääni juuri tässä hetkessä. Joistakin maallisista huolista huolimatta siinä on niin paljon hyvää ja kaunista, että olisin hullu, jos en tajuaisi olla kiitollinen ja onnellinen.


Yhtä valoisaa alkanutta viikkoa myös (muille) lukijoille!

32 kommenttia:

  1. Siis aivan mahtava idea! Ensimmäistä kertaa blogihistoriassani olen kyllä oikeasti kade, etten minä ole keksinyt tätä ;D Ihanaa vuorovaikutuksellisuutta!

    Minä luen, juurikin Lukupiiri-blogin teeman mukaisesti Canthin Anna-Liisaa, koska se on myös tenttikirjani. Tai teknisesti ottaen minun pitäisi aloittaa sen lukeminen NYT, ei istua tietokoneella. Jos aikaa jää, luen vielä jonkin muun "vapaavalintaisen" tenttikirjan, mutta loppuviikolla olen ajatellut ottaa irtiottoa suomalaiseen agraariyhteiskuntaan ja luen Paholainen pukeutuu Pradaan. Elokuvan olen nähnyt ja hyväksi havainnut, saas nähdä, millainen kirja on!

    VastaaPoista
  2. Jälleen hauska postaus, Karoliina!

    Minä luin juuri Kiurun ja Termiitin päätökseen, siihen liittyvää tietoutta ja kirjoittelua sen jälkeen, kun sain tekstin kirjasta kasaan.

    Nyt luvussa on aivan uusi tuttavuus Laurent Gaude ja Kirottu suku, joka soljuu kuin itsestään.

    Kesken on Minä ja muru. Lukupiirikirjaa selailen. Etsin ideoita. Sitten lötköttää olohuoneen pöydällä NYT ja Plazan uusin numero. Kuukausiliitteen päätin eilen ja se lensi paperinkeräykseen. Ja nyt olen pitkästä aikaa toikkaroinut kunnolla muiden blogeja lukemassa, kun olen täynnä yskäryskää ja nuhakuhaa.

    VastaaPoista
  3. Odotan kovasti miten koet Meriluodon Tällä kohtaa!

    Jos olet utelias, miksi en tehnyt PR:n kirjaa, niin laita mun blogissa hakuun vaikka Yrjö Jylhä -postaus tai sitten 'Kaulaltas pölyä puuterin...'

    Jopa Aila tietää, miksi en tehnyt PR:n kirjaa;-) Samaa syy, miksi Unio Mystica puuttuu blogistani, vaikka Waltari on minulle maailmakaikkeuden arvostetuin ja rakain kirjailija.

    Olen muuten huomannut, että jos ilmoitan, mitä tulee ensi tai seuraavalla viikola, niin sitten kaikki meneekin ihan toisin. Olen tullut hiukan varovaiseksi etenkin vaativien romaanien suhteen. Yksi yllätysvieras jo sotkee koko kirjan 'ajallaan' valmistumisen.

    Mutta siis nyt on tulossa löyhästi sanottuna; puutarhakirjoja, sisustusta, yksi laadukas esikoisdekkari ja sitten onkin jo tänään päätettävä, mihin romaaniin tartun illalla...

    VastaaPoista
  4. Oletpa aika velho keksimään blogillesi uusia ulottuvuuksia! Pisteet kotiin! :)

    Minulla on tällä hetkellä kesken Elizabeth Gibertin Eat, Pray, Love. Tai oikeastaan se on vasta alkutekijöissään. Etenemistä haittaa tenttilukemiset, joita näille kevätkuukausille tuntuu riittävän.

    Muutamia blogeja tulee seurattua, joitakin enemmän ja joitakin sitten vähän harvemmin. Ja nyt kun mietin, ne kaikki ovat sisällöltään ihan erilaisia. Löytyy fitness-, kirja-, sisustus-, muoti-, kauneus-, äiti- ja hippeilyasiaa. :)

    Olen yrittänyt päästä lehdistä (kestotilauksista) eroon ja ostaa vain irtonumeroita, ja vain silloin (!) kun on oikeasti aikaa lukea. Minullekin käy juuri niin, että lehdet jäävät ajelehtimaan lukemattomina turhan pitkiksi ajoiksi. Ja monesti ne jäävät jopa lukematta. Se harmittaa.

    VastaaPoista
  5. Voi ihanat! Kehunne lämmittävät mieltä erityisesti, kun sain juuri huonoja uutisia jo ennestään synkältä työrintamalta. Siis KIITOS!

    Amma kuule, saa näitä ideoita muutkin blogeihinsa omaksua. :) Memeiksikö tällaisia kutsutaan tuolla englanninkielisessä blogimaailmassa...

    Oi, Minna Canth! Hän on niin ihana. Minäkin pidin Paholainen pukeutuu Pradaan -leffaa oivana viihteenä. Katsoin sen viime kesänä iki-ihanassa Seattlen vaihtokodissamme, ja katsomisympäristökin vaikuttaa siihen, että elokuvasta jäi tosi lämpimät muistot. Kerrohan sitten, millainen kirja oli! Minulla on kirjailijan myöhempi "VIP-ihmisiä" hyllyssäni, mutten ole uskaltanut tarttua siihen. Pelkään huonoa chicklitiä... ;D

    Valkoinen kirahvi, sinulla on nyt luettuna ja luettavissa teoksia, joista olen kuullut, mutta joita en ole itse lukenut. Odottelen siis mielenkiinnolla postauksiasi. :) Vaikka onhan se toki kiva lukea tutuistakin kirjoista, en minä sillä. Paranemisia! Meillä on mies jo neljättä päivää kipeänä, mikä on ihan hassua, kun ei meillä yleensä aikuiset juuri sairastele.

    Leena, minä kyllä tiedän tuon jutun. ;) Voi muuten hyvinkin olla, että minäkin alan katua näitä lukusuunnitelmahuutelujani vielä. :D Olen kyllä yrittänyt korostaa, että kyseessä ovat avoimet suunnitelmat ja pitkällä aikavälillä. :) Seuraavan romaanin valikoiminen on muuten yksi suosikkipuuhistani, onnea vain!

    Henna, toivottavasti pidät Gilbertistä yhtä paljon kuin minä. Minullekaan ei tule enää hirveästi lehtiä. Hesarin lisäksi taitaa oikeastaan nyt vuoden vaihduttua tulla enää tuo Kaksplus. Mutta toisaalta minulla ei tule oikein ikinä ostettua niitä irtonumeroitakaan, ja sekin on harmi.

    VastaaPoista
  6. Yöpöydällä illan viimeisenä etenee hiljalleen Katja Kaukosen Odelma. Sen haluan lukea niin, että kuulen jokaisen lauseen.

    Päivälukemisina, enemmän hälinässä nautiskelen pätkiä Anne Lamottin kirjoittamista käsittelevästä kirjasta Bird by bird. Tähän lukemisote on reippaampi, mutta lauseissa ei ole mitään vikaa. Pikemminkin niitä tekisi kirjoittaa muistiin sinne tänne.

    VastaaPoista
  7. Hei! Kiitos kysymästä, luettavana on kaksi kirjaa: P. D. Jamesin Yksityispotilas (brittiläinen dekkari) ja Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen Aloittamisen taito. Jälkimmäisessä esitellään hyviä kirjanalkuja, joten luettavien lista sen kuin pitenee entisestään :)
    Lueskeltua tulee liikaakin näitä tosi kivoja blogeja, kiitos niistä kaikille! Lehtiä luen jatkuvasti, kaksi sanomalehteä tulee kotiin, lisäksi aikakaus- ja ammattilehtiä. Kuukausiliitteessä oli ihana juttu Pertti Jarlasta, huomasitteko?
    Luin tuon Gilbertin kirjan omaa tietä etsimässä silloin, kun se julkaistiin suomeksi. En ollut kauhean vaikuttunut ja olen ihemtellyt, miksi se on filmattu. Filmitähdillä on melkoinen vaikutus, kirjan pokkariversio tuntuu olevan ihan menestys.

    VastaaPoista
  8. Marikki, minulla on "Odelma" hyllyssä, joten varmasti luen sen joskus, mutta en usko sen olevan minun tyyliäni, joten se ei ole sillä ensisijaisella TBR-listalla. :) Olen kuitenkin kauhean iloinen esikoisekirjailijan puolesta, että ko. kirja on saanut todella paljon ihailijoita ja myönteistä huomiota. Romaanin kieli onkin selvästi harvinaislaatuisen kaunista.

    Ja haluaisin alkaa lukea enemmän kirjoittamisesta muuten minäkin.

    Kirsi, minä en lue dekkareita, mutta Aloittamisen taito olisi tosi mielenkiintoinen (kts. aiempi kommenttini Marikille :). Minulla on Neimalan ja Papinniemen Lukukirja, ja sekin on kyllä hyvä!

    Ymmärrän hirveän hyvin, miten ja miksi "Eat, Pray, Love" voisi jättää kylmäksi, mutta minä kyllä pidin. En tiedä onko sillä vaikutusta, mutta luin teoksen alkukielellä ja ihastuin etenkin siihen, miten sujuvasti ja vaivattomasti Gilbert kirjoittaa. Toki sen ainakin pitäisi välittyä käännöksessäkin. Käsittääkseni kirja oli kyllä suurmenestys maailmalla jo ennen elokuvaa.

    VastaaPoista
  9. Minua ilahduttaa tässä postauksessa ja keskustelussa erityisesti se, etten ole näemmä lainkaan ainoa, joka lukee tuhatta kirjaa yhtäaikaa eikä tiedä itsekään, mitä aikoo seuraavaksi lukea. :D Ehkä oli (olihan?) vain inhimillistä, että sain eilen kirjoitettua blogiin kissakirjajutun, jota olin blogissa lupaillut alkusyksystä... Ajattelin minäkin pysytellä tästä lähin linjalla, että voin kyllä kertoa, mitä luen, mutten enää julista, mistä tulen kirjoittamaan. ;)

    Huonoja työuutisia, ikävää! :(

    VastaaPoista
  10. Mulla on nyt kesken Katja Kallion Syntikirja, jota aloin lukea Veera-ystävän suosituksesta. Seuraavaks aloitan mahdollisesti sen California Avenuen!

    Kurjaa että tuli ikäviä uutisia työrintamalta :(

    VastaaPoista
  11. Luen tällä hetkellä Nick Hornbyn Poikaa. Tammi- ja helmikuussa oli kova lukudraivi päällä, mutta nyt on aikamoista nytkyttämistä yhden kirjan parissa. Kesken on myös David Eddingsin Murgojen kuningas, mutta tökkii ja pahasti!

    VastaaPoista
  12. Minä aloitin lukemaan Nenäpäivää, mutta se torjuu mut, on kuin negatiivinen magneetti; lähestyn yöpöytää jolla se on avoinna, ja huomaan kierähtäväni jonnekin muualle, tekemään muka jotain tärkeää...en silti luovuta vielä.

    VastaaPoista
  13. Jenni, ei sitä varmaan kukaan niin vakavasti ota. Toivottavasti! Ja mitä sinä siis luet? :) Onneksi huonot työuutiseni eivät kuitenkaan liity Siihen Yhteen Juttuun. ;)

    Maiju, minäkin haluaisin lukea "Syntikirjan"! En ole pitänyt kaikista Katja Kallion kirjoista, mutta monet on olleet loistavia. Onks se sun oma?

    Janninna, olen lukenut Hornbylta "Uskollisen äänentoiston", joka oli kyllä hauska. "Pojan" olen vain nähnyt leffana, ja fantasiaa en lue (enää).

    Erja, tuo oli hauskasti kirjoitettu. :D Minäkin olen lukenut puoliväkisin negatiivinen magneetti -kirjoja, sillä en suinkaan aina suostu luovuttamaan heti, kun kirja alkaa tökkiä. "Nenäpäivää" en aio edes aloittaa, sillä en usko sen olevan minulle. Toivottavasti se alkaa sujua sinulla paremmin!

    VastaaPoista
  14. Ihana idea tällainen keskustelunavaus! :)

    Minulla on juuri nyt kesken Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja. Sitten sen jälkeen olisi vuorossa Sofi Oksasen Stalinin lehmät, joka on pienen lukupiirimme seuraava yhdessä luettava kirja.

    Muuten lukeminen jää vähemmälle, siis näin harrastusmielessä, koska tuhatsivuinen, melkein viisikiloinen tenttikirja valitettavasti kutsuu. :D

    VastaaPoista
  15. Oi miten tuo positiivinen energiasi säteilee tänne meille asti. Meillä maanantaisin fiilis on aina jotenkin nuupahtanut, kun vapaiden jälkeen pitää nousta aikaisin töihin, joten kaikki virta otetaan kiitollisena vastaan. : )

    Tuo Essi Tammimaa on mennyt minulta aivan ohi. Tänään työkaverini puhui kirjasta ja se vaikutti kovasti mielenkiintoiselta. jään odottamaan, mitä mieltä sinä olit teoksesta.

    Meilläkin painitaan tuon Hesari-ongelman parissa. Minusta on hävytöntä, että sähköiset sanomalehdet ovat niin kalliita ja pihinä on pakko tilata tuo paperiversio.

    VastaaPoista
  16. Mulla on tällä hetkellä kaksi kirjaa kesken, Riikka Pulkkisen Totta ja L.M. Montgomeryn Runotyttö, joista varmaan ensimmäisen saan luettua loppuun ja välillä ehkä Runotyttöäkin. Totta on yöpöydällä ja Runotyttö sohvan nurkassa:)

    Lisäksi tietysti puutarhakirjoja ja -lehtiä tulee ainakin selailtua.

    VastaaPoista
  17. Syntikirja on kirjastosta. Oon innokas Töölön kirjaston asiakas, enkä oikeestaan nykyisen pienen asunnonkaan takia oo kokenut tarpeelliseksi hankkia kirjoja omiksi. Mutta toistaiseks ainakin voin suositella kirjaa!

    VastaaPoista
  18. OIjoi, miten nuo tenttikirjat osasivatkaan häiritä muuta lukemista. Symppaan siis sinua, peikkoneito. :) Luin opiskeluaikoina ihan ylivähän kaunokirjallisuutta.

    Joana, kiva kuulla, mutta täälläkin valitettavasti positiiviset fiilikset väkisin hieman synkkenivät päivän mittaan. :/ Ei minulla huono olo koskaan hirveän kauan kestä, mutta tänään oli vähän sellaista, että lopulta kaikki meni pieleen... Siis tyyliin, että laitoin illalliseenkin liikaa suolaa, mikä sekin tuntui siinä hetkessä katastrofilta. :) Ja kesken tämän kirjoituksen Stella vielä kaatoi keinutuolin viereen jättämäni punaviinilasin matolle ja kirjalle. Voi apua. Onni onnettomuudessa, että matto on sellainen, ettei punaviini siinä näköjään oikein näy (tai sitten karmea totuus paljastuu päivänvalossa), ja että kirja on sellainen pehmeäkantinen ennakkokappale.

    Essi Tammimaa oli ennen Essi Henriksson. En minäkään kyllä ole hänen esikoistaan lukenut, mutta nimi oli jotenkin tuttu.

    Minä luen Hesarista aika paljon sitä ilmaisversiota netistä, mutta eihän se ole sama kuin kokonainen lehti.

    Hei pioni, tervetuloa! Minullahan on Pulkkisen Totta TBR-listalla, ja Runotyttö on yksi nuoruuden suursuosikeista. Löytyy kyllä yhäkin hyllystä. :) Puutarhajutut alkavat poltella koko ajan enemmän ja enemmän, joten varmaan minäkin alan pian selata niitä kirjoja.

    Maiju, saattaa muuten olla, että Ninnillä on tuo Syntikirja. Pitää kysyä. Oi, Töölön kirjasto! Tulee vanhat hyvät (?) ajat mieleen. :)

    VastaaPoista
  19. Minun piti tulla kirjoittamaan sinulle kommenttia jo aikaisemmin, mutta väliin tuli kaikkea muuta (lapsiperhe-eloa, esikoinen hiffasin kontinkielen sanat ja huomasin iltapalapöydässä vääntäväni hänelle Amsterdamkontti/Komsterdamantti :)) ja äsken olin nukahtaa sohvalle kannettava sylissäni. Siksi vastaan lyhyemmin kuin aion, mutta toisaalta opettelen koko ajan tiivistämisen jaloa taitoa...

    Minulla on parhaillaan kesken Susan Fletcherin Meriharakat, joka on saanutkin osakseen paljon blogisavuja. Lisäksi luen novelli per päivä-vauhdilla Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnutta eläintarhaa sekä vielä esikoiselleni uutta suomennosta Maija Poppasesta (tosi hauska!).

    Tuo Essi Tammisen Paljain käsin on alkanut kiinnostaa, samoin Eat, Pray Love, vaikka sen kohdalla nikottelin juuri siihen tyyliin, ettei "hyvästä" kirjallisuudesta pitävä saisi halua lukea sitä. :)

    Nyt meen. Hyvää yötä!

    VastaaPoista
  20. Mulla on kesken kolme kirjaa: Joyce Carol Oatesin Man Crazy, John Irvingin Rhw 158-pound marriage ja Michael Ondaatjen Running in the Family. Eka on kesken siksi, että aloin ahdistua saatananpalvontakuvauksista (en tiennyt juonesta juuri mitään alkaessani - Inahduksen kehujen perusteella löysin Oatesin, mistä olen kyllä iloinen, mutta tätä teosta en varauksettomasti suosittelisi), toinen siksi, että se unohtui kaverin luo, ja kolmas on loppuu harmi kyllä ihan pian - Running in the Family on aivan hulvattoman hauska ja ajoittain runollinen pikku romaani, todella suosittelen!

    Jännää, että olet kohta tarttumassa Minä, sisareeni -kirjaan! Sillä on muuten mielenkiintoinen linkki myös Odelmaan - olemme Katja Kaukosen kanssa molemmat kotoisin Noormarkusta (Porista) ja olemme asuneet saman joen rannalla, eri vuosikymmenillä tosin. Ja molemmissa romaaneissa vedellä on tärkeä rooli. Odotan, että tulen Suomeen ja saan Odelman käsiini!

    VastaaPoista
  21. Katja, minäkin yritän nyt tiivistää, mutten todennäköisesti onnistu. Kirjoitin vastakommentit sinulle ja Katriinalle jo kerran, mutta ne eivät menneet läpi - oli varmaan liian pitkä teksti... :D

    Mutta tässä ensin sinulle:

    Minullakin on itse asiassa Susan Fletcher kesken, joskin "Noidan rippi". En muistanut tätä, koska se on minulla tiedostona (ei siis fyysisenä esineenä näköpiirissäni) ja luin sitä viimeksi lentokoneessa matkalla Dubaista kotiin. Tästä voi ehkä myös päätellä, ettei se ihan temmannut mukansa... Alan olla aika vahvasti sitä mieltä, että lyyrinen proosa on harvoin minun juttuni. Yritän kyllä vielä, koska niin moni fiksu ihminen arvostaa Fletcheriä kovasti. :)

    "Maija Poppanen" oli yksi ehdottomia lempikirjojani lapsena. Sitä ei kuitenkaan ollut meillä omana enkä oikein tajua, miksen hankkinut sitä myöhemminkään hyllyyni - kunnes ihana äitini toi ensimmäisen osan vähän aikaa sitten kirpparilta. Lapset ovat sille vielä liian nuoria, mutta tekisi mieli itse uudelleenlukea se pian. Eihän se samalle maagiselle tasolle enää varmasti yltäisi, mutta jospa ei aiheuttaisi pettymystäkään!

    "Eat, Pray, Loveen" ja "Paljaisiin käsiin" palaan myöhemmin. :)

    VastaaPoista
  22. Katriina, jee, eka kirjailijavierailuni (tai ainakin -kommentti)! :D

    "Man Crazy" kuulostaa aika hurjalta. Harkitsen sen uskaltamista, kunhan olen ensin lukenut ensimmäisen Oatesini ja päättänyt, pidänkö hänestä. Luin juuri saatananpalvojista Niccolò Ammanitin romaanissa "Juhla alkakoon" - joskin aika humoristisella otteella - mutten uskalla sanoa siitä nyt mitään, kun en ole varma, onko kirja jo julkaistu (enkä laiskana jaksa tsekata).

    Irving on jännä juttu kohdallani. En ole koskaan lukenut häntä kunnolla (muistaakseni olen aloittanut tai selannut jotakin teosta joskus teininä) eikä se jostain syystä edes kiinnosta (toivottavasti Leena Lumi ei lue tätä!). Siihen ei ole oikein järkevää syytä. Monet hänen romaaneistaan kuulostavat kuvailun perusteella ihan mielenkiintoisilta, moni arvostamani lukija pitää Irvingistä paljon, useista teoksista on tehty kelvollinen leffa... Olen kerran tavannutkin Irvingin, kun järjestin hänen lehdistötilaisuuttaan, ja hän oli vielä miellyttävän oloinenkin. Mutta silti. Pitäisi ehkä tarttua johonkin Irving-haasteeseen. :)

    Ondaatje on minulle vielä tuntematon kirjailijana, mutta lisätäänpä hänetkin alati kasvavalle TBR-listalleni.

    Jännä tuo yhteys sinun kirjasi ja "Odelman" välillä. Minä olen hyvin, hyvin itäsuomalainen, mutta Pori lähiympäristöineen on silti aika tuttu, sillä Karjalasta evakkoon joutuneille isoisovanhemmilleni osoitettiin talo Merikarvialta. Heidän suuri lapsikatraansa jäi suurimmalta osin sinne seudulle, mutta mummini palasi lähemmäs kotikontujaan, Pohjois-Karjalaan. Tapanamme oli kuitenkin sukuloida siellä lännessä.

    Odotan mielenkiinnolla teostasi ja raportoin siitäkin täällä sitten aikanaan.

    VastaaPoista
  23. En minä kerkiä ennen kuin vasta seuraavana päivänä, näemmä. Mutta nyt luen Richard Masonin Muistojen huoneita, koska lupasin Leena Lumille, että luen sen. No, siitä lisää myöhemmin. Ja olen yrittänyt tuota monen lukemista yhtä aikaa, mutta elämä on jotenkin muutenkin niin repaleista välillä, että tuntuu hyvältä keskittä yhteen kerrallaan edes tässä lukemisasiassa.

    Toivottavasti tämä päivä sujuu paremmin? Ainakin sarjakuva oli huima! :)

    VastaaPoista
  24. Mä olen tällä viikolla aika hömppäpainotteisesti liikkeellä. Kun äsken kotiuduin kiroillen yliopistolta, kun opiskeluasiat eivät etene toivotulla tavalla, poikkesin kirjastoon ja bongasin pikalainahyllystä odottamani Anne B. Ragden "Satunnaista seuraa". Lisäksi chick lit -lukupiiriä varten pitäisi ehtiä lukemaan Sophie Kinsellan "Kevytkenkäinen kummitus". Mutta ettei vallan hömpäksi mene, mulla on kesken myös Gabi Köppin järkyttävä "Kunpa en olisi ollut tyttö. Tositarina saksalaistytön kohtalosta vihollisen käsissä 1945". Kyllä näillä kelpaa aloitella tätä viikkoa.

    Mukavaa viikon jatketta myös sinulle=)

    VastaaPoista
  25. Ilse, on tämä varmasti parempi päivä. Ei tuollaisen sarjakuvan luettuaan voi pilata enää päiväänsä. :)

    Hei, minun on muuten pitänyt kertoa sinulle pullien leipomisestani Katjan blogissa, mutta en ole muistanut. Lisäksi tarina on niin pitkä, että taidan säästää sen ihan postaukseksi, kirjoitettavaksi sitten, kun haluan erityisen paljon pilkata itseäni. ;D

    Susa P., mielenkiintoisen oloinen tuo jälkimmäinen kirjavalintasi. Ragden luin äskettäin, mutta taidan blogata siitä lähiaikoina, kun sitä lehteä, johon siitä jutun kirjoitin, ei enää ilmestykään...

    Eikös Kinsella ole se himoshoppaajasta kirjoittaja? En ole lukenut yhtään kirjaa, mutta katsoin leffan kesällä. Se taisi olla ihan kivaa ajanvietettä, mutta muistan siitä lähinnä, että ajattelin meidän naapurin Ainon olevan varmasti aikuisena ihan pääosan esittäjän näköinen. :)

    VastaaPoista
  26. Minähän en varmana sano tähän, että pänttään edelleen historiaa! (no tulipahan silti sanottua ;--)

    Eli en siis lue historiaa! Paraikaa on hitaasti mutta varmasti etenemässä Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia. Millenium-trilogia on mennyt multa aivan ohi (kuullut toki olen, ei niin ohi sentään :D) ja onkin ihan mukavaa vaihteeksi lukea dekkaria.

    Lisäksi odottaisi tuorein Trendi ja Olivia (ainoat aikakauslehdet, joita luen), mutta en tiedä milloin ehdin niiden pariin.

    VastaaPoista
  27. Huh, alkuviikko on ollut sen verran kiireinen että vaikka luinkin tämän kysymyksesi jo maanantaina (töissä kännykällä) niin vastaamaan ehdin vasta nyt. Blogini sivupalkissa mainitut kirjat olen lukenut/kuunnellut jo monta päivää sitten, mutta en ole ehtinyt niistä kirjoittaa mitään. Nyt kesken on Peter Cameronin Andorra, sekin jo loppusuoralla, ja autossa kuunneltavana Kyllikki Villan Vanhan rouvan lokikirja.

    VastaaPoista
  28. Laura, minä en lue dekkareita, mutta Olivia minulle on tullut kauan, kunnes ei enää tänä vuonna. Tilaan sen kyllä uudelleen heti kun on varaa. Trendiin olen joskus kirjoittanut kirjajuttujakin, mutta lukijana olen jo vähän kasvanut ohi kohderyhmästä. :) Näin siis ainakin omasta mielestäni.

    Satu, menenkin nyt googlaamaan, että mikä kirja on Peter Cameronin "Andorra". Kyllikki Villan teoksesta olen sentään kuullut. Varmasti mielenkiintoinen!

    VastaaPoista
  29. Pitää vielä kommentoida Karjalasta, että omatkin isovanhempani ovat sieltä, mutta tulivat myös evakkoreissun myötä Satakuntaan ja saivat maakaistaleen Noormarkusta. Sinne jäivät myös heidän lapsensa, mutta jännä ajatus kuinka pienestä on kiinni se, onko onko/okeeko olevansa kotoisin Itä- vai Länsi-Suomesta! Ja edelleen meidän perheessä leivotaan kyllä karjalanpiirakoita (oikeaoppisesti yhdellä kädellä rypyttäen) ja tehdään karjalanpaistia. Ja ollaan karjalaisen vieraanvaraisia. :)

    VastaaPoista
  30. Onpa jännä, Katriina, miten samanlainen tausta meillä tuossa kohtaa on. :) Onko sinusta koskaan tuntunut, että olisitte jotenkin erilaisia jäyhäksi mielletyssä Satakunnassa?

    VastaaPoista
  31. Joo, meidän perheessä melkein kaikki lapset puhuvat tosi nopeasti ja aika paljon, ulkomailla meitä usein luullaan italialaisiksi, eikä varmasti (vaalean) ulkonäön perusteella :) Ja joskus kaverit ihmettelevät, miten meillä kaikki puhuvat yhteen ääneen ruokapöydässä. Mutta jäyhyydestäkin on kyllä jotain ehkä tarttunut mukaan.

    VastaaPoista
  32. Kuulostaa tutulta. :) Sain muuten eilen kirjasi postissa ja aloitinkin sitä illalla. Kivaa!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...