Asiaan: poistoperjantai!

No niin, asiaan, vihdoin! Tämän perjantain poistokirja on Antti Leikaksen (vai Leikkaan?) esikoinen Melominen (Siltala 2011). Olen lukenut kirjan, mutta jo vedosvaiheessa tiedostosta, joten tämä nide on ihan iskemätön.


(En löytänyt kirjasta kunnollista kansikuvaa, mutta pyrin lisäämään sellaisen myöhemmin.)

Takakannesta:

Yksi päivä. Perheellisen Jaakkolan tavallinen, arkinen työpäivä toimistolla yllätyksettömien työkavereiden kanssa... tai pinnalta katsoen voisi ehkä niin luulla, mutta riemastuttavan omapäinen esikoiskirjailija Leikas vie meidät uupuneen ja univelkaisen perheenisän pään sisään tavalla, jonka jälkeen ei mikään ole enää ennallaan. Yhden normipäivän aikana Jaakkola ehtii keskellä palavereita ja liikelounaita meloa ajatuksiensa virrassa suuntaan jos toiseenkin ja tarjota siinä sivussa lukijalle viehättävän vinksahtaneita universaaleja totuuksia, filosofisia pohdintoja mitä moninaisimmista aiheista, sympatiaa ja suurta myötätuntoa herättävän kuvan lapsiperheen arjesta - ja monet hyvät naurut.

Minä kirjoitin tästä toisaalle näin:

Helmikuun lopulla ilmestynyt tajunnanvirtateos yhden miehen vuorokaudesta. Väsyneen, työssäkäyvän perheenisän mielessä risteilee satunnaisia välähdyksiä elämän varrelta ja turhaa knoppitietoa. Työ vaikuttaa yhdentekevältä, ystävyyssuhteet ovat kaatuneet keski-ikään ja taisteluun samasta naisesta. Kotona odottavat vaimo, lukuisat lapset ja jälleen yksi uneton yö valvottavan vauvan kanssa.

On piristävän erilaista, ettei normaalia lapsiperhehelvettiä teoksessa paisutella ja kauhistella, vaan se on mitä on: kaikeksi onneksi ohimenevä vaihe, jonka aikana väsymyksestä huolimatta jaksetaan rakastaa puolisoa ja jälkikasvua, ja jota kai myöhemmin jopa kaivataan. Jonkinlaista kliimaksia jää lukiessa kuitenkin odottamaan ja kirjan loppuessa on hölmistynyt olo: mikä tämän tarinan tarkoitus tai opetus oikein oli?

Kaiken kaikkiaan teos on erilainen ja hauska, varsinkin esikoiseksi todella hyvä. Kyllä tätä nainenkin lukee, mutta uskoisin kirjan huvittavan erityisesti miehiä. Muut ovat olleet minuakin suopeampia Melomista kohtaan, käy lukemassa ainakin Hesarin Antti Majanderin arvio ja mietteet Sallan lukupäiväkirjasta. Myös Kirsin kirjanurkassa puitiin Melomista, ja Booking it some more -blogissakin ihastuttiin aika tavalla.

Mutta anyway, tämä kirja on nyt arvottavana ja osallistumisaika päättyy torstaina 17.3. klo 17.00. Kommentoimalla tätä postia on mukana yhdellä arvalla (mainitse kommentissasi, että haluat mukaan arvontaan), olemalla tai ryhtymällä profiililukijakseni (kts. blogin oikea sivupalkki) saa toisen arvan, ja linkittämällä arvonnan omaan blogiinsa ansaitsee vielä kolmannenkin. Onnea arvontaan kaikille mukaan lähteville!

Viikonloppu on alkanut. Stella oli jo päivällä hyvässä kunnossa, mutta äsken kuume alkoi taas lähennellä 39 astetta, joten annoin lääkettä. Eilen nestemäinen Panadol ei oikein jaksanut laskea kuumetta, mutta tänään kuulin kaverilta, että käsikauppaan on tullut myös nestemäistä Buranaa lapsille. Loistavaa! Kävin heti hakemassa, katsotaan toimiiko se paremmin.

Olen lasten kanssa illan yksin, kun Teemulla on työpaikan bileet. Otin juuri tonnikala-pinaatti-kaprislasagnen uunista ja odotan jonkun uuden viinituttavuuden maistamista lasten mentyä nukkumaan. Muuten tänään on mm.

Katsottu sorminukketeatteria.

Vaihdettu patterit ZhuZhu-hamstereihin.

Ja ostettu kevään ensimmäiset narsissit piristämään mieltä räntäsateessa.

Ja on toki luettu. Lastenkin kanssa. Mutta ne kuvat taidan säästää Lastenkirjalauantaille tai Sanattomalle sunnuntaille. Nyt heittäydyn lasagnen kimppuun, joten toivotan oikein hyvää alkanutta viikonloppua kaikille!

Ai niin, piti vielä antaa krediittiä muotibloggaajille, jotka kuvaavat itseään jatkuvasti peilin kautta...

Hirveän haastavaa! 

Yritin ensin saada tuon virallisen arvontakuvan aikaiseksi siten, mutta voi hyvä isä...

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.