Huh, venyi taas myöhäiseksi tämän päivän postaus, kun viikonloppuisin tuppaa aina puuhaa riittämään. Yritin kovasti nukkua aamulla pitkään, kun lapset olivat siellä mummolassa, mutta kävi perinteisesti, enkä saanut enää puoli yhdeksän jälkeen millään unta. No, on rauhallinen aamu mukava, vaikkei nukkuisikaan. Käytiin aamupäiväsaunassa ja ihanilla siemenostoksilla Plantagenissa ennen kuin lähdettiin hakemaan lapsia kotiin.
Tai siis, oltiin anoppilassa iltaan saakka ja kivaa oli. Tosin - ihan uskomatonta - Danille nousi taas tänään kuume. Maanantaina mennään kyllä lääkäriin. Jokin tulehdus tuntuisi taustalla muhivan, kun kuume nousee neljättä kertaa alle kahden kuukauden aikana. Ei kai tämä ainakaan normaalia voi olla. Kyllä käy pientä sääliksi. :/
Mutta asiaan: Tänään halusin kirjoittaa vähän ilmiöstä nimeltä Hertan maailma. Herttahan on suomalaisen Niina Veittikosken luoma hahmo, joka kavereineen seikkailee paitsi kirjoissa myös telkkarissa, netissä, levyillä, leluissa ja lukuisissa muissa tuotteissa. Veittikoski on sanonut keksineensä Hertan kaivattuaan ja turhaan etsittyään pienille lapsille sopivaa, turvallista viihdettä.
Hertta onkin aika mainio. Alunperin meillä tutustuttiin Hertan maailmaan telkkarissa. Jaksot ovat hyvin lyhyitä, mutta aiheiltaan lapsille tuttuja ja opettavaisia, hauskasti riimiteltyjä, ja Hertan äänenä Ella Leppänen on todella herttainen ja ilmeikäs lapsinäyttelijä. Stella hurahti Herttaan kunnolla kuitenkin vasta Pikku Kakkosen nettisivuilta löytyvien pelien ansiosta. Se oli Stellan ensikosketus tietokonepelien ja internetin ihmeelliseen maailmaan, ja aluksi ajattelimme astuneemme sanonko mihin, kun tämä sivusto tuli Stellalle esiteltyä. Pari päivää tyttö ei olisi muuta tehnyt kuin pelannut, mutta onneksi innostus siitä tasaantui. Kyllä Stella edelleen mielellään Herttaa pelaa, mutta ei kovin usein muista kysyä asian perään.
Uskallankin suositella lämpimästi koko Pikku Kakkosen nettisivustoa. Sieltä löytyy paljon hauskaa ja sopivaa puuhaa alle kouluikäisille, ja samalla lapsi oppii käyttämään tietokonetta. Hertan maailma -pelit ovat luonnollisesti väkivallattomia, eikä niissä edes kilpailla pisteistä. Pelaamalla oppii arkitaidoista ja hyvistä käytöstavoista. Stella pelaa ehkä pari kertaa viikossa puolisen tuntia kerrallaan. En näe tätä lainkaan pahana.
Hertassa on siis paljon hyvää. Mutta, mutta. Kirjoina Hertta ei mielestäni valitettavasti oikein toimi. Animaatiossa hyvät hahmot ovat kirjan sivuilla tönkköjä, ja yksi riimitelty lause per aukeama on vähän lyhyttä ja tylsää. Sen lisäksi kullekin aukeamalle on kyllä lyöty pieni tietoisku, mutta mielestäni ne vain turhaan keskeyttävät lukemisen, tarinan ja keskittymisen. Stella haluaa kyllä uskollisesti fanittaa Herttaa kirjoinakin, muttei selvästikään ole aidon innostunut. Ehkä Hertan suloisen äänen puuttuminen vie suuren osan viehätystä mukanaan.
Suuria kuvakirjoja himpun verran paremmin Hertan tarinat sopivat pieniin Pixi-kirjoihin. Ajattelin joskus, että nämä minikirjat ovat vähän turhia, mutta ainakin Stella on niistä pitänyt - muistakin kuin Hertasta. Yksiltä kaverisynttäreiltä muuten tuli Pixi-kirja kotiin "yllätyspussissa". Tämä synttärivieraiden lahjominen on ollut minusta nykyisillä lastenkesteillä vähän outo tapa, mutta koska lapset osaavat näitä pussukoita jo odottaa, pieni kirja on mielestäni tosi hauska sisältöidea tavanomaisempien herkkujen ja "krääsän" sijasta tai ohessa.
Kuvakirjojen ja pixien lisäksi meillä on nyt myös Hertta-puuhavihkonen, ja se toimii kuten muutkin vastaavat. Sivuilta löytyy kivoja tehtäviä ja aukeamallinen tarroja. Veittikoski on mielestäni onnistunut hienosti Hertan maailman suunnittelussa, sisällön tuottamisessa, tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Vaikka varsinkaan nuo suuret kuvakirjat ovat minusta lastenkirjoiksi vähän kökköjä, Hertta on loistava monella muulla areenalla, ja eivätköhän kirjatkin myy joka tapauksessa pienten fanien ansiosta.
Luetaanko, katsotaanko tai pelataanko teillä Herttaa?
Tai siis, oltiin anoppilassa iltaan saakka ja kivaa oli. Tosin - ihan uskomatonta - Danille nousi taas tänään kuume. Maanantaina mennään kyllä lääkäriin. Jokin tulehdus tuntuisi taustalla muhivan, kun kuume nousee neljättä kertaa alle kahden kuukauden aikana. Ei kai tämä ainakaan normaalia voi olla. Kyllä käy pientä sääliksi. :/
Mutta asiaan: Tänään halusin kirjoittaa vähän ilmiöstä nimeltä Hertan maailma. Herttahan on suomalaisen Niina Veittikosken luoma hahmo, joka kavereineen seikkailee paitsi kirjoissa myös telkkarissa, netissä, levyillä, leluissa ja lukuisissa muissa tuotteissa. Veittikoski on sanonut keksineensä Hertan kaivattuaan ja turhaan etsittyään pienille lapsille sopivaa, turvallista viihdettä.
Hertta onkin aika mainio. Alunperin meillä tutustuttiin Hertan maailmaan telkkarissa. Jaksot ovat hyvin lyhyitä, mutta aiheiltaan lapsille tuttuja ja opettavaisia, hauskasti riimiteltyjä, ja Hertan äänenä Ella Leppänen on todella herttainen ja ilmeikäs lapsinäyttelijä. Stella hurahti Herttaan kunnolla kuitenkin vasta Pikku Kakkosen nettisivuilta löytyvien pelien ansiosta. Se oli Stellan ensikosketus tietokonepelien ja internetin ihmeelliseen maailmaan, ja aluksi ajattelimme astuneemme sanonko mihin, kun tämä sivusto tuli Stellalle esiteltyä. Pari päivää tyttö ei olisi muuta tehnyt kuin pelannut, mutta onneksi innostus siitä tasaantui. Kyllä Stella edelleen mielellään Herttaa pelaa, mutta ei kovin usein muista kysyä asian perään.
Uskallankin suositella lämpimästi koko Pikku Kakkosen nettisivustoa. Sieltä löytyy paljon hauskaa ja sopivaa puuhaa alle kouluikäisille, ja samalla lapsi oppii käyttämään tietokonetta. Hertan maailma -pelit ovat luonnollisesti väkivallattomia, eikä niissä edes kilpailla pisteistä. Pelaamalla oppii arkitaidoista ja hyvistä käytöstavoista. Stella pelaa ehkä pari kertaa viikossa puolisen tuntia kerrallaan. En näe tätä lainkaan pahana.
Hertassa on siis paljon hyvää. Mutta, mutta. Kirjoina Hertta ei mielestäni valitettavasti oikein toimi. Animaatiossa hyvät hahmot ovat kirjan sivuilla tönkköjä, ja yksi riimitelty lause per aukeama on vähän lyhyttä ja tylsää. Sen lisäksi kullekin aukeamalle on kyllä lyöty pieni tietoisku, mutta mielestäni ne vain turhaan keskeyttävät lukemisen, tarinan ja keskittymisen. Stella haluaa kyllä uskollisesti fanittaa Herttaa kirjoinakin, muttei selvästikään ole aidon innostunut. Ehkä Hertan suloisen äänen puuttuminen vie suuren osan viehätystä mukanaan.
Suuria kuvakirjoja himpun verran paremmin Hertan tarinat sopivat pieniin Pixi-kirjoihin. Ajattelin joskus, että nämä minikirjat ovat vähän turhia, mutta ainakin Stella on niistä pitänyt - muistakin kuin Hertasta. Yksiltä kaverisynttäreiltä muuten tuli Pixi-kirja kotiin "yllätyspussissa". Tämä synttärivieraiden lahjominen on ollut minusta nykyisillä lastenkesteillä vähän outo tapa, mutta koska lapset osaavat näitä pussukoita jo odottaa, pieni kirja on mielestäni tosi hauska sisältöidea tavanomaisempien herkkujen ja "krääsän" sijasta tai ohessa.
Kuvakirjojen ja pixien lisäksi meillä on nyt myös Hertta-puuhavihkonen, ja se toimii kuten muutkin vastaavat. Sivuilta löytyy kivoja tehtäviä ja aukeamallinen tarroja. Veittikoski on mielestäni onnistunut hienosti Hertan maailman suunnittelussa, sisällön tuottamisessa, tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Vaikka varsinkaan nuo suuret kuvakirjat ovat minusta lastenkirjoiksi vähän kökköjä, Hertta on loistava monella muulla areenalla, ja eivätköhän kirjatkin myy joka tapauksessa pienten fanien ansiosta.
Luetaanko, katsotaanko tai pelataanko teillä Herttaa?
Meillä kanssa innostus Hertan maailmaan tuli pikku kakkosen myötä ja siitä sitten laajeni tuonne pikku kakkosen nettisivuille myöskin. Mielellään meilläkin Nooa puuhailee sivujen parissa eikä aina malttaisi lopettaa vuoroaan.Minimaallista tuo tietokoneella olo on,mutta itse siihen maailmaan vieneenä minäkin saan katsoa vaan peiliin. :D tykkään noista peleistä kyllä siinä mielessä,että ne on opettavaisia.Kirjat ja puuhavihkot ovat vielä meillä jääneet rauhaan,mutta ehkä niidenkin aika vielä tulee. :)
VastaaPoistaJuuri näin! Meillä ei ole luettu yhtään Hertta-kirjaa, koska pikainen selailu kirjakaupassa on näyttänyt, etteivät Hertat taida oikein toimia kirjana. Mutta televisiosta katsomme Hertan maailmaa mielellämme ja Pikku kakkosen sivujakin olemme selailleet ja kokeilleet peliä. Lisäksi Ipanapa liikenteessä-levyllä oleva Hertan liikennelaulu on mitä mainioin.
VastaaPoistaMeillä 6-vuotias pelaa Herttaa (ja muita Pikkukakkosen nettisivujen pelejä) satunnaisesti. 4-vuotias välillä katsoo vierestä, mutta ei ole kovin kiinnostunut itse kokeilemaan ;)Antaa kyllä ohjeita. Ohjelmaa ei olla aikoihin katsottu, isoimmalle liian lapsellinen, keskimmäiselle kuulemma liian tyttömäinen ja pienin ei vielä välitä muuten vaan. Kirjat vois toimia pienimmällä, RAKASTAA lukemista ja äiti iloitsee :)
VastaaPoistaParanemista Danille!!
P.s Mitä siemeniä ostit? Puutarhahommat on ihania!
Meillä taitaa olla yksi Hertta-kirja ja telkasta lapset katsovat myös Herttaa, mutta ei taida kuulua suosikkeihin.
VastaaPoistaMeillä poika pelaa vau-kirjan sivuilla olevia pelejä, joissa pitää etsiä esim. kirjainpareja ja siellä on myös muistipeli. Ollaan vierailtu pikkukakkosen peleissä joskus.
Se on hurjaa, miten nopeasti pieni oppii tietokoneen käytön. Poika osaa areenasta laittaa lastenohjelmat ja youtubesta etsiä nalle puhit. minusta se on aika käsittämätöntä, kun joku tavishommaa vaatii vuosien opettelun, niin tietokoneen oppii ilman opettamista, kun seuraa kun äiti tai isi tekee jotain.
Pelaan Hertan maailmaa, on vastaus usein, kun kyselen 5veeltä, mitä hän tietokoneella touhuaa täällä meillä ollessaan. Näyttää oppineenkin sieltä yhtä ja toista. Olen minäkin ollut siellä popkkanoita kuorimassa, tai jotain vastaavaa:)
VastaaPoistaNyt on tullut kilpailija youtubin Zhu Zhu Pet-videoista, mutta en usko, että pitäaikainen sellainen.
may, ei niihin kirjoihin välttämättä kannata satsata, mutta voihan niitä vaikka kirjastosta lainaamalla kokeilla. :)
VastaaPoistaKatja, teilläkin siis sama kokemus. Sinällään harmi, kun Hertta on niin _herttainen_, heh.
Anna, kiva että teidän kuopus rakastaa lukemista, mutta eivät nämä tosiaan mielestäni parhaimpia lastenkirjoja ole. Kiitos, Dani oli vielä aamulla kuumeessa ja selvästi alkoi lääkkeen vaikutus jo vähän haipua ennen päiväunia, eli ei liene kuume vielä ohi. Huomenna kotipäivä ja lääkärikeikka!
Krhm, voisi ehkä paremmin kysyä, mitä siemeniä me _emme_ ostaneet... Lähti vähän mopo käsistä. :D Joitakin lempikukkiani, kuten daalioita ja astereita, mutta etenkin yrttejä ja kasviksia hirveät määrät. Nyt pitää vain vielä selvittää, minne ne kaikki saadaan mahtumaan... Täytyy ostaa vähintään yksi viljelylaatikko pihalle ja valjastaa koko parveke käyttöön.
Mari A., tuo on niin totta, että lapsiin tarttuu nuo teknologian aakkoset kuin kärpäset paperiin. Se on välillä todella uskomatonta!
Clarissa, Hertan maailma -peleissä tosiaan opetellaan esim. tyhjentämään kauppakassit oikein, kattamaan pöytä, käytöstapoja, leipomaan pullaa, tekemään salaattia jne. Ja ainakin meillä opit on seuranneet myös oikeaan elämään.
Meillä toinen nettihitti on Madagascar 2 -elokuvasta tuttu I Like To Move It -musiikkivideo. Molemmat lapset jaksaisivat hyppiä ja tanssia sen tahtiin vaikka kuinka monta kertaa peräkkäin. Minäkin usein innostun mukaan, mistä naapurin tyttö kerran säikähti niin, että lähti kiiren vilkkaa kotiinsa. :D