keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Kirjahyllykeskiviikko: C niin kuin Chaucer, Clarke, Cunningham...

C on hyllyssäni yllättävän laiha osio. Kirjoja on inventaarion jälkeen vain viisi ja niistäkin suurin osa vielä lukematta. Eikä kumpikaan luetuista lukeudu suurimpien suosikkieni joukkoon.


Mutta C-kirjoillani on mielestäni, oikeastaan kaikilla, oikein hienot kannet!


Jane Campion ja Kate Pullinger: Piano.
Tämä pieni kirja on ollut hyllyssäni ikuisuuden, mutten ole vieläkään lukenut sitä. Vaikuttavan elokuvan olen toki nähnyt. Kirjan tarina on hieman erikoinen siinä, että ensin oli Campionin elokuvakäsikirjoitus. Sitten häntä oli pyydetty kirjoittamaan se romaaniksi, mutta se oli ollut Campionista liian vaikeaa. Niinpä hänelle ehdotettiin, että joku muu kirjoittaisi sen hänen käsikirjoituksensa pohjalta ja Campionin "valvonnassa". Campion valitsi Kate Pullingerin kirjoittajaksi, ja nyt on vähän vaikea sanoa, kumman nimiin tämä kirja pitäisi laittaa. Mutta olkoon nyt Campionin kohdalla, kun hän on ensimmäisenä aakkosjärjestyksessäkin.


Kirjassa on kuitenkin uuttakin materiaalia, ts. kohtauksia, joita ei ollut elokuvassa. Oletteko te lukeneet tämän? Nähneet elokuvan? Haa, huomasin äsken googlaillessani, että Naakku on ainakin lukenut, nähnyt ja kirjoittanutkin näistä. Minusta elokuva oli upea. Olen nähnyt sen parikin kertaa, mutta aika nuorena. Muistan vahvan tunnelman, kauniin musiikin (rakastan pianomusiikkia) ja muutakin, mutta luulen, että paljon lisää voisi avautua nyt vanhempana. Esimerkiksi Harvey Keitelin roolihahmon karisma, joka ei nuoreen naiseen vielä purrut.


Kirjan kansikuva on elokuvasta. Uskomattoman hieno!


Geoffrey Chaucer: Canterburyn tarinoita
Sain tämän komean uusintapainoksen juuri, enkä ole vielä ehtinyt tutustua siihen. Tarinat sinällään ovat toki tuttuja, ja tämä senkaltainen klassikko, jota pidän mielelläni hyllyssäni. En ole ihan varma, luokitellaanko tämä proosaksi vai runoudeksi? Olkoon nyt kuitenkin tässä proosakoonnissani, onhan kyseessä tarinat, vaikkakin runomuodossa. Tässä WSOY:n versiossa on runoilija Toivo Lyyn suomentamana 14 tarinaa alkuperäisestä 24:stä. Suomennettu on myös selväksi proosaksi muokattu versio Eeva-Liisa Mannerin kääntämänä, nimellä Canterburyn kertomuksia (Otava).


Minähän olen aika kiihkeä anglofiili ja arvostan brittiläistä televisiota korkealle. BBC teki Canterburyn tarinoista vähän aikaa sitten modernin tv-sarjan, jonka YLE taisi esittää 2004. Se oli aivan mahtava! Etsikää käsiinne, jos jäi silloin katsomatta.


Susanna Clarke: Jonathan Strange & herra Norrell.
Olin aivan innoissani, kun tämä ilmestyi 2005 ja halusin kirjan kiihkeästi itselleni. Englanti, 1800-luku ja fantasia tuntuivat lyömättömältä yhdistelmältä minulle. Nykyisin tunnen itseni lukijana paremmin ja tiedän, etten enää aikuisena jaksa oikein innostua fantasiasta tai saduista.


Sain kirjan joululahjaksi ja sitäpä sitten lukemaan. Kirja on paksu ja oli se vähän tylsäkin. Luin tätä todella kauan, en oikein tahtonut innostua ja päästä mukaan. Kirjan loputtua olin kuitenkin vaikuttunut, sillä teoksella on paljon ansioita ja se on kuitenkin hienosti rakennettu ja upealla mielikuvituksella ryyditetty saaga. Varmasti yhtä aikaa laadukkaasta kirjallisuudesta sekä erikoisista fantasia-aineksista pitävät arvostavat tätä teosta. Olihan tämä myyntimenestys ympäri maailmaa.


Kirjassa on (aika häijyjä) keijuja, magiikkaa ja vaihtoehtoista historiaa. Sen kirjoitustyyli jäljittelee 1800-luvun mestareita, kuten Jane Austenia ja Charles Dickensiä. Kirjan kuvailu kuulostaa minusta vieläkin aika kiehtovalta, mutta viisi vuotta myöhemmin lukemisesta on jäänyt mieleen lähinnä sen uuvuttavuus, vaikka muistan myös palkitsevuuden lopussa. Kirja oli kuitenkin sen verran hyvä, että se saa jäädä hyllyyni.


Kansi on minusta hieno, ja jännittävää oli,  että siitä oli myynnissä sekä valkoista että mustaa versiota. Kirjan arvolle ja sisällön aikakaudelle sopivasti siihen on liitetty myös musta nauha kirjanmerkkinä toimimaan.


Chris Cleave: Incendiary. 
Cleave on kirjailija, johon törmäsin viime vuoden aikana usein ulkomaalaisissa kirjablogeissa, joissa luettiin ahkerasti hänen teostaan The Other Hand tai Little Bee, joka on tämän alunperin brittiläisen kirjan amerikkalainen nimi. Romaani kuulosti mielenkiintoiselta, mutta kaikki bloggaajat eivät siitä pitäneet, enkä ollut varma, tulisiko se liittää TBR-listalle vai ei. Vakuutuin vasta, kun anni m. Oota mä luen tän eka loppuun -blogista luki kirjan ja piti siitä kovasti.


Äskeisellä ulkomaanmatkalla sitten englanninkielisiä kirjoja kaupassa selaillessani päätin ostaa The Other Hand -romaanin. Sitten silmiini kuitenkin osui Cleaven esikoinen Incendiary ja kun sekin kuulosti takakannen perusteella kiehtovalta, päätin aloittaa Cleaveen tutustumisen tästä teoksesta. Mutten ole vielä ehtinyt sinne saakka. 


Kirjan amerikkalainen kansi.
En odota kirjalta hyvää mieltä - kertoohan se äidin ja vaimon surusta hänen menetettyään lapsensa ja puolisonsa. He kuolevat terroristi-iskussa Lontoossa, ja kirjan julkaisujuhlia seuraavana aamuna, 7.7.2005 terroristit todella iskivät pommeineen Lontooseen. Kauhea tarina, mutta se ei saa viedä arvoa teokselta kirjana. Romaania on kuvattu oudoksi, mutta se on ollut menestys ja julkaistu yli 20 maassa. 


Kirja on oikeastaan äidin kirje Osama Bin Ladenille. Ihan tavallinen nyyhkytarina se ei liene siksikään, että työväenluokkainen äiti on juuri kotisohvalla pettämässä miestään, kun hän kesken orgasmin näkee televisiosta jalkapallostadionin räjähtävän ilmaan - tietäen, että hänen poikansa ja miehensä ovat siellä katsomassa matsia. Minua kiinnostaa, mitä siitä seuraa.


Michael Cunningham: Säkenöivät päivät.
Minä rrrrrakastan Cunninghamin Tunnit-romaaniin perustuvaa elokuvaa. On aivan älytöntä, etten ole lukenut itse kirjaa. Elin itse asiassa siinä uskossa, että minulla on se sentään hyllyssä odottamassa lukijaansa, mutta eipä vain olekaan.


Säkenöivät päivät luin viitisen vuotta sitten töiden vuoksi. Odotin lukemista kovasti, mutta ei tämä nyt niin sytyttänyt. Kirja koostuu kolmesta erillisestä tarinasta, joiden välillä on kuitenkin joitakin jänniä linkkejä. Ja niin kuin Virginia Woolf on merkittävässä roolissa Tunneissa, tässä kirjassa taustalla häilyy runoilija Walt Whitman. Oma maailmanselitykseni huomioon ottaen itse Whitman ja Säkenöivien päivien jälleensyntymäviittaukset toki ovat kiinnostavia, mutta keskimmäistä kertomusta lukuun ottamatta en tarinoista hirveästi innostunut.


Cunningham on kuitenkin upea kirjoittaja ja takuulla viisas mies. Tunnit minun täytyy lukea ensi tilassa. Ja jos en innostu siitäkään, sen täytyy olla jo oma häpeäni. Lupaan silloin kieriskellä tervassa ja höyhenissä.


Tässä Säkenöivissä päivissä on ehkä kaunein kansi ikinä. Katsokaa ja huokailkaa.


Tästä on kirjoittanut aiemmin ainakin Zephyr Kirjanurkkauksessaan.


Oletteko te lukeneet näitä C-kirjoja? Mitä C-kirjoja teidän hyllyistänne tai suosikkilistoiltanne löytyy?

27 kommenttia:

  1. Oikein kuule jo odotin tätä C-juttua! :)

    Minä tykkään Cunninghamista, niistä kaikista. (Kaikki suomennetut käsittääkseni ovat hyllyssä ja muistan olleeni niitä lukiessani tosi syttynyt.)

    Lisäksi siellä on joku Calvino, tietysti Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri (nyt olisi sen sydämen paikka taas :)), Canthia, Carpelania (yllättävän monta suomalaista muuten), Cervantes, Coetzeeta... aika heviä staffia, sanoisin. :)

    Ja sitten joku Elaine Clark McCarthyn Haukkamies, jonka alkuperästä tai tarinasta en tiedä mitään.

    Alkaa harmittaa, kun en lue englanniksi. En tiedä, sujuisiko se. En usko. En jaksa tankkaamista, kun olen muuten aika nopea lukija.

    VastaaPoista
  2. Minultakin löytyy kirjahyllystä Piano, joka on lojunut siellä jo ikuisuuksia lukematta. Kirja on mulla aakkoshaasteen c-kohdan kirjana, joten suunnitelmissa on kyllä lukea se tänä vuonna. Elokuvaa en ole nähnyt mutta haluaisin kyllä. Kiitos muuten kun valaisit kirjan taustatarinasta, en tiennytkään siitä mitään.

    Toinen c-kirja on Cunninghamin Tunnit, joka on siitä poikkeuksellinen, että elokuva oli kirjaa paaaljon parempi, aivan ihana siis.

    VastaaPoista
  3. Ihana päivitys, taas kerran! <3

    Olin jo ylimmästä kuvasta aivan innoissani, siellä kun alimpana pilkahtaa yksi ehdottomista lempifantasiakirjoistani, Jonathan Strange & herra Norrell. :) Itselläni on tuo sama valkokantinen painos, minusta se on selkeästi yksi hienoimpia kirjoja hyllyssäni. Tarina taas oli viipyilevällä, vanhahtavalla ja vähän synkällä tyylillään mielestäni ihan uskomattoman hieno! Oih, pitäisikin lukea tuo kirja uudestaan. <3 Ja oikeassa olet, kirja oli työläs luettava, mutta kaikkiaan kuitenkin todella palkitseva ja vaikuttava lukukokemus.

    Minäkin olen nähnyt Pianon ja Tunnit vain elokuvana, ja vaikuttunut valtavasti niistä kummastakin. Kumpaakaan en ole lukenut vielä kirjana, ja samaten minullakin on kumpikin omassa hyllyssä. Tai no, Tunnit -kirjaa yritin lukea joskus melko piakkoin elokuvan nähtyäni, mutta en päässyt alkua pidemmälle (synti ja häpeä, kaipa minullakin olisi tervassa kieriskelyn paikka... :D).

    Minun hyllyssäni Clarken fantasiajärkäleen ohella tärkeimpiä C-kirjoja ovat tietenkin Agatha Christiet! <3 Niistä rakkain, Kymmenen pientä neekeripoikaa minulla taitaa olla peräti kolmena erilaisena ja eri-ikäisenä painoksena. :)

    VastaaPoista
  4. Oi ihana C! Ei meilläkään ole c-kirjoja mitään hurjia määriä, mutta jotkut suosikkikirjailijani osuvat aakkosissa tänne, ainakin Cunningham ja Calvino.

    Tässä pieni luettelo pikasilmäyksen jälkeen. Paljon muutakin löytyy, mutta kaikkea voi ehdi kaivella 30 hyllymetristä. :)

    Susanna Clarke: Jonathan Strange & herra Norrell. Tämä on meillä mustakantisena ja kirjanmerkki on valkoinen. Saimme tänän kirjan mieheni kanssa yhteiseksi joululahjaksi miehen siskolta jo aikaa sitten, mutta en ole päässyt kirjassa alkua pitemmälle. Haluaisin pitää tästä, joten palaan joskus. :)
    Michael Cunningham: Tunnit ja Koti maailman laidalla. Minulle Tunnit on yksi maailmankaikkeuden hienoimmista kirjoista (lue se!!!!), mutta Koti maailman laidalla on kirja, jonka olen jo unohtanut.
    Italo Calvino: Jaa, mitähän suomennettua Calvinoa hyllyssäni ei olisi? Eli Calvinoja on niin paljon, etten ala niitä luetella, jotain on alkukielisenäkin. Suosikkejani ovat Paroni puussa ja Jos talviyönä matkamies.
    Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla, joka on ihana kirja. Luin sen muuten kirjana ennen kuin katsoin niin ikään ihanan (ja aika erilaisen) elokuvan.
    Lisäksi hyllyssäni on mm. Minna Canthin kootut, John Cheervin mainio novellikokoelma Hyvästi veljeni, Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru sekä Lady and the unicorn, Margaret Cravenin intiaaniyhteisöön sijoittuva surullinen Kuulin pöllön kutsuvan, Bruce Chatwinin Patagonia, Patagonia, Agatha Christietä sekä joukko miehen kirjoja aina James Clavellin Shogunista alkaen.

    (Ja kirjahyllyssäni on myös Paulo Coelhoa, jonka kaikki teokset Alkemistiä lukuunottamatta ovat mielestäni... No, en kehtaa sanoa, koska moni todella pitää Coelhosta ja ymmärrän sen kyllä. :) )

    Hei, ja totta kai Lucy Cousinsin Maisat. ;-)

    VastaaPoista
  5. Blogisi on ihastuttava, olisipa aikaa lukea sitä - ja kaunokirjallisuutta - kunnolla! Olen muuten yrittänyt rekisteröityä lukijaksi mutten tiedä onnistuiko. Joka tapauksessa: keep up the fantastic work!

    VastaaPoista
  6. Ensin ajattelin, että kyllähän nyt Ceellä alkavia kirjailijoita on hyllyssä vaikka kuinka monta, mutta eipäs ollutkaan! :)

    Cunninghamin Tunnit löytyy, mutta häpeäkseni minun täytyy tunnustaa, että minulla ei ole kyseisestä kirjasta minkäänlaisia muistikuvia, vaikka lukenut sen toki joskus olen... Pitänee siis lukea se uudestaan, ja pian!

    Agatha Christietä löytyy jokunen, mm. lempparini Kymmenen pientä neekeripoikaa, mutta osa Christien kirjoista on siirtynyt takaisin äidilleni luettavaksi, eli eivät siis löydy hyllystäni. (Selityksenä on kerrottava, että olen vuosien mittaan siirtänyt vanhempieni suht mittavaa kirjakokoelmaa pari kirjaa kerrallaan kotiini, eli "lainauksen" jälkeen kirjat jäävät minulle, lähinnä vanhempieni tilanpuutteen vuoksi...)

    Muuten C-osasto painottuu minulla lähinnä viihdekirjallisuuteen, tykkään lukea ns. vakavamman kirjallisuuden lomassa myös "hömppää" eli lähinnä kevyitä dekkareita/trillereitä, joiden lukeminen ei vaadi paljon energiaa/aivojen käyttämistä :) Siksi hyllystäni löytyy mm. Cussleria, Cornwellia ja Cookia ym.

    Ja Katjalle on sanottava, että vaikka kovasti olen yrittänyt pitää Coelhosta, niin...! :D

    VastaaPoista
  7. Ilse, minäkin niin haluaisin syttyä Cunninghamista. Mutta ehkä se vielä tapahtuu Tuntien tai jonkun muun teoksen kohdalla! Calvinoa _pitäisi_ lukea, kun siitä tykkäävät kaikki, mutta jotenkin en jaksa etukäteisinnostua. Herra Darwinin puutarhuri jakaa ainakin kirjabloggaajia aika tehokkaasti. Vähän pelkään, että kuuluisin siihen pettyjien ryhmään.

    Mutta hei, missä ovat minun Canthini?!? En itse asiassa ole varma, onko minulla yhtään Canthia omana. Luin niitä useamman kirjallisuuden kurssia varten, mutta ehkä ne olivat kaikki kirjastosta tai Project Gutenbergista. Höh. Tykkään niin paljon, että sietäisi kyllä löytyä hyllystäkin.

    Ilse, kannattaa kokeilla englanniksi lukemista. Vaikka englanti on minulle lähes kuin toinen äidinkieli, huomaan lukemisen sujuvuuden riippuvan kuitenkin tosi paljon kirjasta. Jos täytyy tankata, luen mieluummin suomeksi.

    Susa P., kiva tietää, että ainakin sinä luet Pianon tänä vuonna! Ja hui, ettäkö Tunnit ei välttämättä olisikaan mahtava kirja? Pelottavaa.

    Sara, kiitos. :) Kiva että ainakin sinä pidit ihan varauksetta Strange & Norrellista. Mutta helpottavaa, että se oli sentään sinustakin työläs luettava. :)

    Kuule, alkaa pelottaa, että minunkin täytyy hankkia Tuntien kanssa samalla ostosreissulla tervaa ja höyheniä... Ehkä parempi jättää lukematta kokonaa, hehe. Agatha Christieitä luin ala-asteella ja kai vähän myöhemminkin vielä, mutta nyt en jaksa enää. Rakastan silti muistamaani tunnelmaa (olenhan todella anglofiili) ja pidin tosi paljon myös niistä vanhoista Miss Marple -televisioinneista.

    Katja, olisipa jännä kuulla mielipiteessi Strange & Norrellista, jos joskus palaat siihen. Mielipiteesi Tunneista palauttaa uskoni maailmaan. :D Aamiainen Tiffanylla sekä Tyttö ja helmikorvakoru ovat kirjoja, jotka haluaisin lukea. Hmm, minulla on ihan sellainen mielikuva, että minulla olisikin jälkimmäinen, mutta eipä sitä hyllyssä kyllä näkynyt.

    Hei, olen lukenut Chatwinin Näkymättömät polut (?) yliopistossa! En muista tekikö kirja kummoista vaikutusta (muistan lukeneeni sen tunteellisesti myrskyisänä aikana, jolloin oli vaikea keskittyä lukemaan mitään muuta kuin tekstiviestejä eräältä mieheltä), mutta sen sisältämä tieto aboriginaalien kulttuurista ja historiasta kyllä.

    Minä en aio koskaan lukea yhtään Coelhoa. Olen niin varma, että inhoaisin kyseisen herran teoksia. Ehkä minä saan sanoa näin, kun mielipide ei oikeasti perustu lukukokemukseen. ;D

    Maisa, juu, mutta minä en ole ottanut tähän lastenkirjoja mukaan. :P

    Carol, ihanaa nähdä sinut täällä! Ja kiitos. :) Toivottavasti tavataan taas pian IRL!

    VastaaPoista
  8. Hanna, ai ettei Tunnit tehnytkään elämää muuttavaa vaikutusta? Mitähän minun pitäisi nyt tästä kirjasta uskoa... :D Kevyet kirjat on kivoja! Ajattelin äsken, kun luin ensimmäistä kertaa tänä keväänä ulkona auringonpaisteessa istuen, että tähän sopisi _niin_ paljon paremmin joku hömpähtävän iloinen teos kuin itkettävä, suututtava ja epätoivoistava Eläinten syömisestä. :/

    VastaaPoista
  9. Kovin on suppea C-osasto minun hyllyssäni :)
    Suurin edustus on yhdellä hyllytasollisella suosikkidekkaristini Patricia Cornwellin, jossa kaikki hänen "Scarpetta"-sarjan käännökset yhtä lukuunottamatta.

    Sitten löytyy Agatha Christietä, Mary Higgins Clarkia, Paolo Coelho ( vähän on samat tuntemukset herran tuotannosta kuin Katjalla, tosin pidin kyllä kovasti parista hänen kirjastaan, mutta noin yleisesti..;D), Albert Cohenia, Diane Chamberlainia jne.

    Hei muuten liittyen siihen Suomalaisen keskiluokkaisen arjen haasteeseen..Annamari Marttisen Veljeni vartija on todellakin kuvaus yhden keskiluokkaisen perheen helvetistä, joten se voisi olla hyvä lisä myös siihen muiden Marttisen kirjojen jatkeeksi?

    VastaaPoista
  10. Ennen kuin sanon mitään C:stä, niin nyt olen lkenut muut Marttiset paitsi tuon Veljeni vartija. Ystväni sitä kovasti kehui. Hän piti myös Marttisen kirjasta Mistä kevät alkaa.

    ***

    En ole lukenut Pianoa, mutta nähnyt elokuvan. Kansi on todellakin huikean kaunis.

    Canterburyn tarinoita on listallani. Ja minusta BBC:n ohjelmat ovat parhaita.

    Cunninghamin Tunnit on ihan 'must' lukea.

    Löysin itseltäni nämä C-kirjat:

    Peter Cameron: The Weekend

    Agatha Christie: paljon

    Tito Colliander: Kohtaaminen, Lähellä

    Paulo Coelho: Portobellon noita

    Mary Higgins Clark: paljon

    Bo Carpelanilta Axel, Kesän varjot sekä Alkutuuli

    Michael Cunningham: Säkenöivät päivät

    Raimond Carver: Beginners

    Lewis Carrol: Liisan seikkailut ihmemaassa

    Italo Calvino Marcovaldo

    Patricia Cornwell: kaikki

    Riku Cajander: Luontopiha

    Krister Cedergren: Ihanat kärhöt

    Jennifer Lee Carrel: Shakespearen salaisuus

    Matteo Chini: Klimt

    Ja sitten jäänkin odottamaan D:tä;-)

    VastaaPoista
  11. Minullakin Piano on ollut jo vuosia lempielokuvani, ja kirja oli hyllyssä kutakuinkin yhtä monta vuotta ennen kuin sain sen luetuksi. Suosittelen kyllä, se elokuvan tunnelma onnistui pysymään kirjassakin! :) Katson Pianon aina kerran vuodessa, kohta voisi olla sen aika. Puolestaan kaikki muut sinun C-kohdan kirjat olivat minulle uppo-outoja! Huh, täytyy tutustua lisää..

    VastaaPoista
  12. Miksihän en katsonut tuota BBC:n Canterburyn tarinoita?? Siis muistan kyllä, että se tuli, mutten katsonut. Höh.

    C on kyllä laiha kirjain täälläkin: no, Minna Canthia ja Agatha Christietä toki löytyy - onhan tuossa tasoa siinäkin - ,mutta sitten minultakin löytyy jälleen omituisia kirjoja, joita en muista lukeneeni tai ostaneeni: täytynee siis kuulua paremmalle puoliskolle? Cussler, Claver ja Cornwell. Tarkemmin ajateltuna viimeisen olen tainnut lukea.

    VastaaPoista
  13. Minä en ole harmikseni nähnyt Pianoa vielä, enkä ole kyllä lukenutkaan. Otan sen kuitenki ehkä mieluummin ensin elokuvana kun se on sellaiseksi ajateltu.

    Noista en olekaan lukenut muita kuin tuon Herra Norrellin. Muistaakseni se oli ihan hyvä, sellainen perusmenevä. Taisin lukea sen fantasiavaiheeni loppumainingeissa.

    Cunninghamilta olen lukenut Tunnin sekä Koti maailman laidalta. Tunneista pidin, sekä kirjasta että elokuvasta, erilaisiahan ne ovat mutta omalla tavallaan ihania molemmat.

    Hmm.. Mitäköhän minulla on itselläin C:ssä, hankalaa kun kirjahyllyni sisältö on edelleen vanhassa osoitteessani. Ainakin sitä Coelhoa (osasta olen pitänyt, osasta en) ja muutama Christie. Capoten Kylmäverisesti (en ole lukenut vielä) ja varmaan joku muukin.

    Minulle kuitenkin ehdottomasti rakkain ja yksi omista suosikkikirjailijoistani on Jonathan Carroll, jolta on suomennettu kirjat Naurujen maa ja Valkoiset omenat. Minulla on suurinpiirtein puolet herran tuotannosta omassa hyllyssä ja metsästän aktiivisesti loppujakin. Ihania, ihania maagisen realismin kirjoja.

    VastaaPoista
  14. Susa, minulla kun on tuo dekkarivamma ja Coelho-kammo, niin hyllymme eivät näytä nyt lainkaan samoilta C:n osalta. :D Albert Cohenia voisin kyllä lukea!

    Hmm, pitää miettiä vähän tuota Veljeni vartijaa. Minä nääs ilmoitin siinä haasteessa jättäväni ulkopuolelle selkeästi johonkin sairauteen, riippuvuuteen jne. keskittyvät teokset. Veljeni vartija kai kuitenkin on aika selkeästi "alkoholistikirja"? Mutta rajan veto on vaikeaa, hmm, pitää miettiä. (Ihan kuin nämä minun haasteeni nyt olisivat kauhean vakavia asioita, hahaa!)

    Leena, The Weekend oli se kauniskantinen kirja blogissasi, muistan kyllä! Minulla ei ole tässä nyt mukana tietokirjallisuutta tai lastenkirjoja. Minäkin odotan jo ensi keskiviikkoa, näitä postauksia on tosi kiva tehdä ja lukea myös näitä vastauksia!

    Naakku, ihania tuollaiset vuosirutiinit katsoa tai lukea jotakin toistuvasti. Minulla ei sellaisia hirveästi ole, paitsi että viime vuosina olen katsonut joka vuosi joulun alla brittiläisen Love Actually -leffan. :)

    Amma, saisit nyt kyllä mennä nurkkaan häpeämään, kun et katsonut BBC:n Cabterburyn tarinoita. ;) Tai sitten voit tulla lainaamaan minulta tervaa ja höyheniä, joita ehkä ostan varmuuden vuoksi yhdessä Tuntien kanssa... (Tai siis, saat ihan omaksi, ei kai niitä voi enää sitten oikein palauttaa.) Canth riittää jo yksin pitämään C:tä pystyssä!

    linnea, joo, katso Piano! Se on hieno! Hmm, ja nyt sinä pidit taas Tunneista. Kirja taitaa jakaa kansaa kuin perussuomalaiset. Capote on minulla vielä lukematta, samoin Carroll. Aina tekisi mieli tutustua kirjailijaan, jota joku noin hehkuttaa, mutta aikuisten fantasia pelottaa. :)

    VastaaPoista
  15. Mitään näistä en ole lukenut ja pikaisen tutustumisen perusteella aika harva on kyllä sellainen, johon olisin nopeasti tarttumassa. Valitettavasti, huomaan että c-kirjaimessa oma makuni on huomattavasti dekkarimaisempi.

    Oma c-hyllyni näyttää tältä:

    Caldwell, Ian, Thomason, Dustin – Neljäs siirto
    Chamberlain, Diane – Varjo sydämessä
    Christie, Agatha – Eikä yksikään pelastunut/Kymmenen pientä neekeripoikaa
    Christie, Agatha – Esirippu
    Christie, Agatha – Hercule Poirot ja salainen kaava
    Christie, Agatha – Idän pikajunan arvoitus
    Christie, Agatha – Kuolema Niilillä
    Christie, Agatha – Roger Ackroydin murha
    Christie, Agatha – Simeon Leen testamentti
    Christie, Agatha - Teetä kolmelle
    Cruz, Nicky - Juokse poika juokse

    Näistä olen lukenut kaikki Christiet sekä Neljännen siirron ja tuo Juokse poika juokse on juuri nyt kesken. Ainoastaan tuo Chamberlain on lukematta ja se on kyllä myös minun c-kirjoistani se, johon en välttämättä haluaisi edes tarttua.

    VastaaPoista
  16. Carrollit eivät varsinaisesti ole fantasiakirjoja. Ne tapahtuvat ihan nykyaikaisessa maailmassa, jossa nyt vaan sitten tapahtuu kaikenlaisia vähän erikoisempia asioita. Hankala selittää.. Mutta en niitä fantasiakirjoiksi luokittelisi kuitenkaan. Mutta suosittelen lämpimästi edes kokeilemaan. :) (yritän epätoivoisesti levittää Carroll-tietoisuutta kun tuntuu että todella harva niistä tietää)

    VastaaPoista
  17. Minä ja minun dementtiani..I just love it..or not ;)

    Nimenomaan se kertoo sairaudesta, riippuvuudesta, eli keskiluokkaisuudestaan huolimatta eihän se siis listalle sovi, tietenkään ;)

    Ja pakkohan se on tosiaan se raja vetää johonkin, ettei tule ihan järjetön lista.

    VastaaPoista
  18. Hieno C-osasto sinun kirjahyllyssäsi! Ja Cunninghamin kirjassa on tosiaan ihana kansi.

    Minä luin Tunnit ennen elokuvaversion ilmestymistä ja olin kirjaan aivan ihastunut. Elokuvastakin pidin. Koti maailman laidalla sen sijaan ei minuun oikein iskenyt; kokemus tuntui jotenkin Tuntien uudelleenlämmittelyltä.

    Aamiainen Tiffanyllä kuuluu myös suosikkeihini sekä kirjana että elokuvana - vaikka ne kaksi kovin erilaisia ovatkin! Samassa kokoelmassa on muitakin hyviä tarinoita. Muuta en ole Capotelta lukenut, mutta Kylmäverisesti kiinnostaisi. Onko kukaan lukenut?

    VastaaPoista
  19. Rakastan näitä aakkospostauksiasi, vaikka tällä hetkellä asun eri paikassa kuin suurin osa kirjoistani. Hauskaa yrittää miettiä, mitä itsellä on hyllyssä ja sitten toisten kirjoituksista muistaa, että tuokin siellä on. C-kirjaimen kohdalta on pakko sanoa, että Coelho on p...aa, mutta Cunningham ihana, sekä Tunnit että Koti maailman laidalla. Ehdoton suosikkini on kuitenkin Carpelanin Axel, rakastan sitä kirjaa. sen tunnelmaa ja kieltä, ja se onkin luettava uudelleen, kun pääsen jälleen rakkaan kirjahyllyni luo ;)

    t. Jaana

    VastaaPoista
  20. Osaan jättää pois lastenkirjat, mutta että tietokirjat...Ovatko taidekirjatkin tietokirjoja. Niiden jaottelu on jopa kustantajille täysin hiekkan piirrettyä viivaa, jonka jo seuraava aalto pyyhkii pois. Minulle taiteilijoista kertovat kirjat ovat ihan sama kuin mikä tahansa proosa. Sittenhän tähän ei kuuluisi myöskään A:n kohdalla Axel Munthe - tie Caprin huvilalle!


    Lisään Coelhon Bridan.

    VastaaPoista
  21. Riina, muistan että tuo Juokse, poika, juokse oli ala-asteella sellainen kirja, jota luettiin kavereiden kanssa vuoronperään kauhistellen. Tosin kukaan ei jaksanut lukea kirjaa loppuun, vaan lopetti päähenkilön tultua uskoon. :)

    linnea, levitä vain. :) Intohimoiset fanit ovat kirjailijoiden parasta mainosta. Lupaan, että yritän muistaa tutustua Carrolliin joskus paremmin. Jos hänet saisi istutettua vaikka johonkin haasteeseen...

    Susa, ja minun dementiani leimasi Veljeni vartijan alkkiskirjaksi, vaikka varsin hyvin tiedän sen kertovan huumeriippuvuudesta... No, joo. :)

    Luru, taas yksi Tunnit kirjana -fani, jee! :D Ja Aamiainen Tiffanylla, se olisi kyllä kiva lukea. Nyt tuli juuri Gummerukselta mielenkiintoisen oloinen tietokirja vähän aihetta sivuten. Tai ainakin Audrey Hepburnia, hehe.

    Jaana, ai miten kiva kuulla, että tykkäät tästä "sarjasta"! Ja sinäkin pidät Tunneista. :) Carpelan on minulle aika vieras vielä, mutta pitäisi lukea.

    Leena, se onkin mystistä puuhaa, tuo kirjojen luokittelu! Minulla rajoitukset näissä postauksissa johtuvat kahdesta asiasta - molemmat oikeastaan käytännöllisiä: Aloitin tämän samaa tahtia kirjahyllyn siivoamisen kanssa, enkä ole vielä päässyt tietokirjaosuuteen. En siis osaa vielä sanoa, mitä sieltä minkäkin kirjaimen kohdalta löytyy. Toinen syy on postausten pituus täällä blogissa, eli minulla kun riittää näistä aikuisten proosakirjoistakin paljon sanottavaa, jätän suosiolla tieto- ja lastenkirjallisuuden ehkä tuleviin, omiin postauksiinsa.

    Mutta onhan se raja vaikea vetää. Minulla ei ole täällä nyt edes "asiaproosaa" eli muistelmia, päiväkirjoja jne.

    VastaaPoista
  22. Järkytyin täysin lukiessani postausta ja huomatessani, että Piano elokuvasta on kirja! Elokuvasta olen kuullut puhuttavan paljon hyvää ja elokuvan soundtrack kappale on aivan ihana! :)

    (Kiitokset tästä tiedosta!)

    VastaaPoista
  23. Ceeceecee...
    Katsotaanpas.
    -Agatha Christietä on paljon..
    -Kristina Carlson: Maan ääreen ja Herra Darwinin puutarhuri
    -Eleanor Catton: Harjoitukset
    -Italo Calvino: Halkaistu varakreivi, Paroni puussa, Näkymättömät kaupungit, Jos talviyönä matkamies
    -Minna Canth: Kirjeet, Salakari, Kauppa-Lopo, Valitut teokset
    -Patricia Cornwell: Valokeilassa
    -Michael Cunningham: Koti maailman laidalla
    -Chepra (Joku Jurin kirja)

    Löysin tosi paljon A-kirjoja, joita en ollut tajunnut listata aiemmin. :P

    VastaaPoista
  24. Hanna, C:ssä on aika yhteneväisiä kirjailijoita monilla bloggaajilla. Mutta Catton ei ole minulle tuttu eikä ole tainnut tulla mainituksi aiemmin.

    Käy vain lisäämässä vielä teoksia A:han - minua ainakin kiinnostaa!

    VastaaPoista
  25. Cattonista tein vähän aikaa sitten blogiini arvion. Luin sen kritiikkikurssia varten ja siksi arvion tyyli poikkeaa muista blogikirjoituksistani.

    VastaaPoista
  26. Todennäköisesti olen lukenut arviosi, mutta vanha ei muista. :) Ihme muuten, ettei Camus'ta ole mainittu täällä aiemmin. Vai eikö vanha muista sitäkään... Se on joka tapauksessa yksi niistä klassikoista, jotka on minulla lukematta.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...