Minulle heitettiin ensimmäinen kiertävä blogihaastepallo rakkaan kyberystäväni Katja Lumiomenan toimesta. (Oikeasti olen sitä paitsi nähnyt Katjan kerran livenäkin. Nih.) Kiitos, Katja! Vastaan nyt haasteessa esitettyihin kysymyksiin:
Kuka?
Kerran kuvasin itseäni näin: tiukkapipoinen hedonisti ja pohjoiskarjalaista vittuiluhuumoria viljelevä tosikko.
Mitä?
Kirjoja, kirjoja, kirjoja. Vähän muutakin kirjavaa arkea. Pääpaino erilaisilla teemoilla ja yhteenvedoilla yksittäisten kirja-arvioiden sijaan. Kova pyrkimys vastavuoroisuuteen. Viikoittainen arvonta. Lähinnä aikuisten proosaa, säännöllisesti myös lastenkirjoja ja välillä tietoteoksiakin. Ehkä liian suuria valokuvia?
Missä?
Yleisimmin marjapuuronpunaisessa keinutuolissani hiljalleen rakentuvassa työhuoneessani. Satunnaisesti myös olohuoneen sohvalla, ruokapöydän ääressä tai aviovuoteessa. :)
Milloin?
Kun muut tekevät oikeita töitä. Siis yleensä arkisin klo 8-16. Kommenttien lukemiselle, niihin vastaamiselle ja muiden blogien lukemiselle yritän varastaa lyhyitä hetkiä myös muulloin. Tai pitkiä myöhään illalla ja yöllä lasten mentyä nukkumaan, ellen ole kultani kainalossa.
Mitä mielessä?
Hävytön, vanhan vitsin mukainen vastaus tähän kysymykseen. :D Alkava viikonloppu, jonka aikana on vähemmän ohjelmaa, kuin olin ennakoinut. Pitäisikö kutsua kavereita kylään? Siivous. Onneksi jo toipilas, pieni päiväkahviseurani. Luonto pakastimessa. Eläinten syömisestä. Muumit. Työpula = rahapula. Tulevaisuus. Kevätaurinko. Korresin uudet kosteusvoiteet. Blogin hienosäätö. Oikeanlainen kirjabloggaaminen, mitä se on?
En ole varmaan pysynyt mukana laskuissa, kenelle kaikille tämä haaste on jo jaettu, mutta ei kai se haittaa, jos joku haastetaan kahdestikin. Laitan tämän eteenpäin kirjablogioppiäidilleni Kirjasieppo-Marille, Erjan lukupäiväkirjaan, Joanalle Hiirenkorvia ja muita merkintöjä -blogiin, Lehtokotilolle, Sannalle Luettua-blogiin, Lurun lukuihin, Pienen mökin emännälle Sinisen linnan kirjastoon ja Elma Ilonalle Tarinauttisen hämärän hetkiin.
Kerran kuvasin itseäni näin: tiukkapipoinen hedonisti ja pohjoiskarjalaista vittuiluhuumoria viljelevä tosikko.
Mitä?
Kirjoja, kirjoja, kirjoja. Vähän muutakin kirjavaa arkea. Pääpaino erilaisilla teemoilla ja yhteenvedoilla yksittäisten kirja-arvioiden sijaan. Kova pyrkimys vastavuoroisuuteen. Viikoittainen arvonta. Lähinnä aikuisten proosaa, säännöllisesti myös lastenkirjoja ja välillä tietoteoksiakin. Ehkä liian suuria valokuvia?
Yleisimmin marjapuuronpunaisessa keinutuolissani hiljalleen rakentuvassa työhuoneessani. Satunnaisesti myös olohuoneen sohvalla, ruokapöydän ääressä tai aviovuoteessa. :)
Milloin?
Kun muut tekevät oikeita töitä. Siis yleensä arkisin klo 8-16. Kommenttien lukemiselle, niihin vastaamiselle ja muiden blogien lukemiselle yritän varastaa lyhyitä hetkiä myös muulloin. Tai pitkiä myöhään illalla ja yöllä lasten mentyä nukkumaan, ellen ole kultani kainalossa.
Mitä mielessä?
Hävytön, vanhan vitsin mukainen vastaus tähän kysymykseen. :D Alkava viikonloppu, jonka aikana on vähemmän ohjelmaa, kuin olin ennakoinut. Pitäisikö kutsua kavereita kylään? Siivous. Onneksi jo toipilas, pieni päiväkahviseurani. Luonto pakastimessa. Eläinten syömisestä. Muumit. Työpula = rahapula. Tulevaisuus. Kevätaurinko. Korresin uudet kosteusvoiteet. Blogin hienosäätö. Oikeanlainen kirjabloggaaminen, mitä se on?
En ole varmaan pysynyt mukana laskuissa, kenelle kaikille tämä haaste on jo jaettu, mutta ei kai se haittaa, jos joku haastetaan kahdestikin. Laitan tämän eteenpäin kirjablogioppiäidilleni Kirjasieppo-Marille, Erjan lukupäiväkirjaan, Joanalle Hiirenkorvia ja muita merkintöjä -blogiin, Lehtokotilolle, Sannalle Luettua-blogiin, Lurun lukuihin, Pienen mökin emännälle Sinisen linnan kirjastoon ja Elma Ilonalle Tarinauttisen hämärän hetkiin.
Pohjoiskarjalainen vittuiluhuumori on parasta! Ihanaa, että vastasit tähän.
VastaaPoistaKurkin blogeihin viikonloppuna, mutta en varmaan ehdi kommentoida mitään, joten yhä hyvin jatkuvaa toipilasaikaa pikkupotilaalle ja kevätaurinkoa!
Kiitos haasteesta ♥
VastaaPoistaTämä on kyllä kiva haaste kun se kertoo paljon uusia mielenkiintoisia asioita blogikavereista!
VastaaPoistaHurmaava keinutuoli ♥
Kiitos! *poistuu häkeltyneenä rukkailemaan puolivillaista blogiaan*
VastaaPoistaNiin tuohon pohjoiskarjalaiseen vittuiluhuumoriin pitää todeta, että sellainen taitaa olla lapissakin ja olen sen "sukuun naimalla" saanut niin taidoksi itselleni kuin osaksenikin ;) Taitolaji, mutta ah niin nautinnollinen sellainen, useinmiten!
VastaaPoistaLumimies sanoo ihan samaa pohjoiskarjalaisista;-)
VastaaPoistaIhana keinutuoli♥
Mukavaa viikonloppua, Karoliina!
Hahaa, minä pelkäsin, että vittuiluhuumorimaininta on vähän liikaa, mutta jos Katja sinä, "Perikalat", olet tuota mieltä, niin olin turhaan huolissani. (((Halauksia))) Ja edelleen lupsakkaa menoa teille viikonlopuksi! Jokohan Junamuseomies voi paremmin?
VastaaPoistaSanna ja Pienen mökin emäntä, olkaa hyvät. :) Minulla on kyllä ollut tarkoituksena ilmoittaa haasteesta jokaiselle haastamalleni, mutta tämä on lasten ollessa kotona niin katkonaista, ja sitten aina unohdan. Kaiken. :)
Susa, minä olin muuten ihan varma, että sinä olit jo vastannut tähän, mutta nyt mietin, että olitko sittenkään...? Menen sekaisin, kun niin moni on jo vastannut.
Minä luulen, että Lapissa saatetaan olla samalla huumorigeenillä varustettuja. :) Taitolaji se tosiaan on. Olen oppinut varomaan nykyisin väärässä seurassa, mutta on niin ihana päästä välillä "omiensa joukkoon" ja antaa vain mennä ilman pelkoa herkkänahkaisuudesta. :D
Leena, Lumimies taitaa tuntea meidät hyvin. :) Kiitos sinulle ja Susalle keintuolikehuista! Tai niin kuin meillä sanottiin: kiikkutuoli. Päätin, että työhuoneessani täytyy olla nojatuoli, mutta sitten keksin, että hankinkin kauan haaveilemani keinutuolin. Vilkaisin huuto.nettiä ja törmäsin tähän kaunokaiseen. Pakkohan se oli huutaa, etenkin kun myyjäkin asui täällä Espoossa. Olen siitä joka päivä kauhean onnellinen. Sekä keinumisesta että tuolin kauniista väristä. Ja kun minulla loppuivat rahat kesken, enkä ole vielä saanut työtasoa huoneeseeni, niin teen myös tietokonehommat läppäri sylissäni keinutuolissa istuen.
Mukavaa perjantai-iltaa kaikille! Teemu lähti juuri nukuttamaan Dania ja Stella katsoo pitkän päivän uuvuttamana vielä hetken dvd:tä ennen kuin vien hänetkin nukkumaan. Avasin kylmän oluen ja nyt rentoudun hetken. Ahh. :)
Ihanaisen ihanaista viikonloppua! Olipas hauska lueskella tätä ja tosiaan tämä huumoriosasto puri minuun ;)
VastaaPoistaKiitos samoin, Valkoinen kirahvi! Varo vain, ettei huumoriosasto puraise toden teolla, eli etten tule sille viivalle "pohjoiskarjailemaan". Hahaa, mikä sana! Yritin välttää lisäkiroilua. :D
VastaaPoistaSenkin hävytön!!! ;)
VastaaPoistaIhana on kiikkutuoli ja tuo kuvasikin. Niin pitkäsäärinen jo pienenä.
Ja kyllä, yhtä tosikkoja ollaan. :) Hyvää viikonloppua. Toivottavasti terveys voittaa.
Ilschen, hehee! Oikeasti olen pitkäselkäinen persjalka. :) Mutta kiikkutuoli on ja pysyy ihanana. ♥
VastaaPoistaHyvät viikonloput myös toiselle tosikolle. ;) Kyllä täällä vaikuttaa taas vaihteeksi terveys voittavan, toivottavasti nyt pidemmäksi aikaa kuin päiväksi, pariksi.
Kiitos haasteesta, vastaisin vaikka heti mutta tytär paistaa keittiössä lettuja, tuoksu kutsuu mut nyt sinne!
VastaaPoistaMmm, keskiyön letut kuulostavat taivaallisilta! Hei, mullahan on nälkä. :)
VastaaPoistaEn ole vielä vastannut tähän, kun kukaan ei ole sitä vielä nakannut minulle :) Mutta saatanpa silti jossain vaiheessa.
VastaaPoistaSentään pitkäselkäinen persjalka. Minä tunnen itseni lyhytselkäiseksi persjalaksi, vaikka toki 168cm nyt ei lyhimmistä päästä pituuksissa ole, mutta se, miten se jakautuu ;P
Kiitos haasteesta Karoliina! Oi ja minä muistin tuosta kiikkustuolistasi, että tein tänään marjapuuroa ja vein sen ulos jäähtymään. Taitaa olla jo läpijäätynyttä! Onneksi laitoit tuon valokuvan! ; )
VastaaPoistaSusa, olisin nakannut, jos en olisi luullut sinun jo vastanneen. Joten sovitaanko, että haastoin sinutkin? :)
VastaaPoistaHei, minäkin olen juuri 168 cm pitkä, mutta siitä on varmaan metrin verran selkää! :D
Ole hyvä, Joana, ja toivottavasti marjapuuro oli vielä pelastettavissa! Minä tapoin narsissit unohtamalla ne liian myöhäiseksi ulos pakkaseen. :/
Tällä tavallahan on helppo sukeltaa uuden bloggaajan maailmaan. :)
VastaaPoistaIhastuin keinutuoliisi välittömästi.
Hei linnea ja tervetuloa! Keinutuoli on kyllä ihan paras. :)
VastaaPoistaHei Karoliina,
VastaaPoistavihdoinkin sain blogisi avautumaan kunnolla kotikoneellani ja löysin tän haasteen. (Tähän asti kuvat eivät ole suostuneet näkymään eikä kaikki sisältö latautumaan, joitakin tekstejä olen pystynyt lukemaan. Syy saattoi olla vanhassa selainversiossa, nyt on uusin käytössä.) Tosi kaunis blogi!
Ja olen ihan imarreltu siitä että sanot mua oppiäidiksesi – hymyilen levästi koko loppupäivän. Kiitos!
No hei oppiäiti, kiva kun pääsit vihdoin kommentoimaan! :) Olenkin miettinyt, onko blogini suurine kuvineen liian raskas joillekin koneille/selaimille, vaikka itselläni se aukeaa helposti ja nopeasti. Pitää ehkä kysyä lukijoilta, ainakin toistaiseksi sinä olet ensimmäinen ongelmat tunnustanut. :)
VastaaPoistaKiitos kehuista, ja sinä tosiaan olet oppiäitini tässä asiassa! Blogisi on ensimmäinen kotimainen kirjablogi, jota aloin seurata, ja paljon olen tyylistäsi ja ideoistasi "kopioinut" tänne. :)