perjantai 2. maaliskuuta 2012

Paketointiperjantai: Helmikuun luetut

Helmikuu oli valokuu, synttärikuu, puuhakuu. Helmikuussa olin jotenkin levoton, mikä näkyi myös haahuilevana lukemisena. Sain kuitenkin viisi kirjaa luettua loppuun ja käsiteltyä muitakin. Nämä tuli luettua:


Lisäksi bloggasin Martan kasviskeittiöstä, tammikuun puolella luetuista Lionel Shriverin Jonnekin pois -romaanista sekä Johan Bargumin Syyspurjehduksesta, ja viime vuonna lukemistani, suomentamattomista Will Wilesin Care of Wooden Floors- sekä Helen FitzGeraldin The Donor -romaaneista.

Helmikuu lähti käyntiin Blogistanian Globalia -käännöskirjatunnustusäänestyksellä. Omat ehdokkaani löytyvät täältä ja äänestyksen tulokset täältä. Kuukauteen mahtui myös kaksi Susipalatsi-sunnuntaita, kolme alennushankintoja esittelevää Kirjahyllykeskiviikkoa sekä So American -jättihaasteen lanseeraus.

Helmikuun aikana loppuun lukemistani kirjoista en ole ehtinyt vielä blogata Lumipäiväkirjasta, joka oli ehtaa Haahtelaa ja siis i-ha-na. Silti taidan nimetä kuukauden parhaaksi Syntikirjan. Lukukokemus on aina subjektiivinen, ja Kallion kirja tuli nyt lähemmäksi minua. Lisäksi se onnistui yllättämään huippulaadullaan, jota Haahtelalta osasin odottaa valmiiksi. Vähän sama Mazzarellan kanssa.

Maaliskuun aikana on tarkoitus lukea tai kuunnella loppuun monet nyt kesken olevat kirjat. Kahta Jonathan Franzenin esseekokoelmaa lueskelen hiljalleen kaunokirjallisuuden kavereina, mutta Anne Tylerin The Accidental Tourist (äänikirja) ja Jeffrey Eugenidesin The Virgin Suicides pitäisi ainakin saada pian loppuun. Niiden lisäksi luen varmaankin pari kevään uutuutta, ja lisäksi haluan lukea Edward Albeen näytelmän Who's Afraid of Virginia Woolf, jonka hain tänään kirjastosta Linnean Hyppää lavalle -haaste mielessäni. Se on yksi suosikkielokuviani, ja odotan näytelmätekstin lukemista innolla!

Nappasin kirjastosta mukaani myös pari Tove Janssonin aikuistenkirjaa - ruotsiksi. Ajattelin lyödä muutaman kärpäsen yhdellä iskulla: lukea vihdoinkin Janssonin aikuisille suunnattua tuotantoa; kerätä pisteitä Underbara finlandssvenskar vid papper -haasteeseen ja vielä kokeilla sen lanseerauksen yhteydessä uhoamaani suunnitelmaa lukea på svenska. Kirjat ovat Stenåkern (löytyy suomennettuna nimellä Kivipelto teoksesta Kevyt kantamus ja muita kertomuksia) sekä Rent spel (Reilua peliä). Ovatko nämä kenellekään tuttuja? Ovatko ne hyviä?

Muutakin maaliskuussa varmasti tapahtuu, mutta katsotaan, mitä kaikkea. Tieto- ja lastenkirjoista olisi kiva kirjoittaa taas enemmän. Seuraava Susipalatsi-sunnuntai on 18.3. - ja sitä ennen kerron synttäriarvonnan voittajat. :)

Aurinkoisia alkukevään päiviä ja mellevää maaliskuuta kaikille!

14 kommenttia:

  1. (Ovat ne hyviä.) Hyvää viikonloppua! <3!

    VastaaPoista
  2. Hihii, minun maaliskuuni taas alkoi Lumipäiväkirjalla! :) Ihana, ihana kirja! <3 Halusin lukea sen nyt vielä, kun on lunta maassa. Ja Katoamispistekin oli huikea, senkin luin kuukausi sitten. Jäänkin innolla odottelemaan arvioitasi! <3

    Minäkin olin helmikuussa melkoinen haahuilija! Tosin taidan olla sitä aina, enemmän tai vähemmän... :)

    Ihana kuva! <3 Aurinkoista viikonloppua kultaseni! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaan itselleni, no heh ei kun jatkan kommenttiani. :D Minunkin pitäisi lukea Virgin Suicides, ennen kuin uutukainen ilmestyy! Ja Reilua peliäkin löytyy omasta hyllystäni, en ole lukenut (vielä) vaan jään odottamaan, mitä sinä siitä pidät. :)

      Poista
    2. Voi ei minua! Aloin kummastella, miksi ihmeessä te puhutte tämän postauksen yhteydessä Katoamispisteestä, joka on minulla lukematta, eikä edes hyllyssä. No, olisihan se pitänyt arvata: olin siis kirjoittanut erheellisesti Katoamispiste, kun piti kirjoittaa Lumipäiväkirja... Kävin korjaamassa virheeni, mutta uskon rakastavani Katoamispistettäkin, sitten kun sen aika minulle koittaa. :)

      Kiitos kuvakehusta ja aurinkoa myös sinun ihanaisen viikonloppuun!

      Poista
  3. Pakko kommentoida tähän et hauskaa kun tykkäsit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syntikirjasta. Se oli meillä yhdessä lukupiirissä ja mä tykkäsin siitä paljon ja kaikki muut oli jotenkin tosi epävakuuttuneita!!?! Tuli ihan hassu fiilis et mä olin jotenkin outo kun se oli musta niin jees. Ni kiva et säkin oot samalla tapaa outo :D

      Poista
    2. Minä olen kaikilla mahdollisilla tavoilla outo. :D Ja huvitun myös kohtuuttoman paljon näistä sinun pätkivistä blogikommenteistasi. xD Mutta joo, ihana kuulla, että sinäkin pidit Syntikirjasta paljon! Bloggaatko siitä vielä (en ainakaan muista lukeneeni)?

      Poista
  4. Minulla on joku hämärä muistikuva että olisin lukenut tuon Reilua peliä mutta eipä ole mitään muistikuvaa, siitä on niin kauan. Toisaalta, Tove on aina Tove.

    Minä pääsen toivottavasti ensi viikolla aloittamaan Syyspurjehduksen på svenska ja oi, minäkin luin juuri Katoamispisteen. Se oli hieno!

    Mukavaa maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on vähän sama Kuvanveistäjän tyttären kanssa. Olen aika varma, että olen sen lukenut, mutta lukemisesta on niin paljon aikaa, etten oikein muista kirjasta mitään. Vain parvella valvotut/levottomasti nukutut yöt, kun taiteilijaperheessä oli tapana kestitä pienessä asunnossa ystäviä myöhäänkin yöhön, lapsista viis. Tai sitten se oli joku muu Toven lapsuusmuistelo.

      (Ja ajattelen: ihanan boheemia, vaikka olen näissä asioissa itse aika nipo. Siis ajan vieraat pois, kun lasten pitää mennä nukkumaan.)

      Ja joo, kommentoin jo tuonne Saralle, että kirjoitin erehdyksessä Katoamispisteestä. :/ Luin Lumipäiväkirjan, mutta hieno sekin oli! Ja ihana tuo Syyspurjehdus på svenska. Katsoin, olisiko se ollut kirjaston hyllyssä, muttei ollut. Pitänee varata.

      Poista
  5. Mie oon joskus lukenut Reilua peliä ja paljon muitakin Janssonin aikuiskirjoista. Ja pidän niistä todella paljon! Ruotsiksi en ole Janssonia lukenut joten pointsit sulle. Yritin kerran lukea Kesäkirjaa ruotsiksi, huonolla menestyksellä.

    Haahtelsn Lumipäiväkirjan luin viime vuonna ja pidin kyllä. En vain siitä(kään) ehtinyt postata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elä, elä vielä pointseja jakele, kun kirjat on vasta lainattu, ei luettu. :D

      Poista
  6. Olen pyöritellyt Joel Haahtelan Lumipäiväkirjaa useampaankin otteeseen Prisman tarjouskorista ja melkein kaksi kertaa olen sen meinannut ostaakin. Nyt harmittaa, niin kovasti olen lukenut positiivisia kommentteja kirjasta! Voi, jospa siellä olisi vielä yksi kappale jäljellä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika moni on tämän alesta ostanut (niin minäkin), joten jospa sitä vieläkin löytyisi. :) Kannattava ostos, ehdottomasti!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...