Kustantaja: Gummerus, 2012.
Suomentanut: Riie Heikkilä.
Sivuja: 30.
Genre: Lasten kuvakirja.
Arvio: 4/5.
Lue kustantajan esittely täältä.
Kustantaja: Gummerus, 2012.
Suomentanut: Riie Heikkilä.
Sivuja: 30.
Genre: Lasten kuvakirja.
Arvio: 4,25/5.
Gummerus on aloittanut uuden lasten kuvakirjasarjan Tilda-tytöstä ja tämän eläinystävistä. Nämä kaksi kirjaa ilmestyivät äskettäin ja syksyllä on tulossa lisää. Kuulemma kirjojen pohjalta tehty tv-sarjakin on alkamassa Suomen televisiossa.
Ihastuin kirjoihin niiden kansien perusteella. Polly Dunbar oli meillä ennestään tuttu hurmaavasta Pingviini-kirjasta, josta molemmat lapsemme ovat vuorollaan pitäneet kovasti. Myös meihin vanhempiin on vedonnut Pingiviinin hauska kuvitus ja tarinan absurdius.
Tilda-kirjoissa kuvitus on yhtä hauskan näköistä, mutta tarinat ovat vähän tylsempiä. Tai ehkä ne on vain suunnattu pienemmille lapsille. Niitä suositellaan 2-6-vuotiaille (ainakin englanninkielisessä maailmassa), mutta varsinkin Hei Tilda -kirjaa suosittelisin ennemmin 1-2-vuotiaille. Tai no. Meillä itse asiassa 5-vuotias jaksoi kiltisti kuunnella kirjat läpi, vaikkei enää näin yksinkertaisia kirjoja suosikaan, pian 3-vuotias taas ei. Mutta jälkimmäinen johtui lähinnä hankalasta ikäkaudesta, jossa ei haluta lukea mitään ehdotettua, varsinkaan ennestään tuntematonta, ja etenkään, jos kannessa ei ole moottoriajoneuvoja tai hirviöitä.
Hei Tilda -kirjassa ei ole varsinaista tarinaa, vaan siinä ystävykset kokoontuvat yhteen mm. herkuttelemaan ja soittamaan musiikkia. Iloisia kuvia ja irrallisia kohtauksia ilman juonta jaksavat varmasti parhaimmin katsella aivan perheen pienimmät, jotka ovat juuri siirtymässä katselukirjoista kuvakirjoihin.
Iloinen Erkko -kirjassa taas on jo tarinaa ja tunteisiin samastumisen mahdollisuutta. Siinä Erkko-possu haluaisi olla kahdestaan Tilda-tytön kanssa, istua tämän sylissä. Mutta muut ystävät tulevat pyytämään heitä leikkiin, ja kun Erkko ei suostu, he tulevat kaikki istumaan Tildan syliin. Erkko pahoittaa tästä mielensä ja vetäytyy mököttämään, kun joutuu jakamaan rakkaan Tildansa. Tästä tuli mieleen omakohtaisestikin sisarkateus ja lasten halu omia vanhemmat joskus itselleen. Tilda ratkaisee tilanteen maalaamalla Erkosta hienon kuvan, mistä Erkko ilahtuu ja leppyy. Sitten kaikki onkin hyvin ja leikki sujuu taas porukassa.
Molemmissa kirjoissa kuvitus on söpöä ja värikästä, mutta valkeiden taustojen ansiosta selkeää. Hahmotkin ovat hauskoja, mutta ainakin aikuislukijana ja jo leikki-ikäisten lasten äitinä kaipaan kirjaan edes yksinkertaista tarinaa, ja siksi Iloinen Erkko oli minusta näistä kahdesta parempi kirja. Hei Tildakin voi kyllä hyvin toimia 1-2-vuotiaille, jotka eivät vaadi kirjoihin autoja tai monstereita, sillä mukana on kuitenkin hauskaa jorailua ja törmäilyä. Ja varmasti viimeistään hahmojen tultua tutuiksi TV:stä alkavat kirjat maistua paremmin meilläkin.
Minusta jo nuo kannet antavat ymmärtää, että kuusivuotiaat eivät ehkä ole kirjan parasta kohderyhmää. Kyllä meidänkin kuusivuotias nuo kuuntelisi, on niin kaikkiruokainen ja kuvitus on tosiaan suloista, mutta paremmin tosiaan sopivat pienemmille. Täytyypä pitää silmät auki näiden kirjojen suhteen.
VastaaPoistaMainittu kuusivuotias tulikin juuri tähän viereen ja huokaili ihastuneena kirjasta ottamillesi valokuville :).
PoistaJoo, ei minullekaan olisi tullut mistään mieleen, että nämä voisivat olla hyviä 6-vuotiaille. Toisaalta lapset ovat hyvin erilaisia keskenään samanikäisenäkin.
PoistaKiva, että teidän 6-vuotias tykkäsi kuitenkin kuvista. Ne ovat aika raikkaita!
Kivan näköisiä kirjoja, mutta vähän nuoremmille minäkin nämä kuvien perusteella kuvittelisin suunnatun. En ainakaan ihan ykkösvaihtoehtona miettisi omille 4- ja 6-vuotiaille.
VastaaPoistaJep, kyllä nämä varmasti yleisimmin toimivat alle 4-vuotiaille. Tuo mainitsemani ikäsuositus ei tosiaan ollut suomalaisen kustantajan, vaan bongasin sen englanninkielisiltä kirjasivuilta. Voihan se olla, että heilläkin oli vain noin laajat kategoriat, joista yhteen tämä sujahti. :)
Poista