tiistai 13. maaliskuuta 2012

Anne Tyler tiistaina: The Accidental Tourist (Onnellinen matkamies)

Anne Tyler: The Accidental Tourist (Onnellinen matkamies).
Kustantaja: Knopf/Random House, 1985 (Otava, 1986).
Sivuja: 352.
Genre: Keskiluokkainen arkiproosa.
Arvio: 4/5.
Lue kustantajan esittely täältä.


"Macon wore a formal summer suit, his traveling suit — much more logical for traveling than jeans, he always said. Jeans had those stiff, hard seams and those rivets. Sarah wore a strapless terry beach dress. They might have been returning from two entirely different trips. Sarah had a tan but Macon didn't. He was a tall, pale, gray-eyed man, with straight fair hair cut close to his head, and his skin was that thin kind that easily burns. He'd kept away from the sun during the middle part of every day."

Tämä ei ollut minulle ihan parasta Anne Tyleria, mutta kirja oli silti hyvä. En edes ole varma, johtuiko pienimuotoinen nihkeyteni tätä kirjaa kohtaan vain äänikirjaformaatista (taisin tulla siihen tulokseen, ettei Tyler toimi parhaimmalla mahdollisella tavalla kuunneltuna), vai oliko kirja itsessään minusta vähän huonompi kuin aiemmin lukemani Avioliiton lyhyt oppimäärä, Elämän tikapuilla tai Amerikan lapset.

Lukija William Hope oli kyllä hyvä. Hän osasi mahtavasti lausua päähenkilö Maconin vuorosanat siten, että puheesta kuuli heti, millainen asenne elämään henkilöhahmolla oli. Hope osasi puhua myös naisten osuudet hyvin ja liioittelematta. Mutta olen tottunut kuuntelemaan äänikirjoja luettuina joko brittiläisillä, irlantilaisilla tai etelävaltiolaisilla aksenteilla - joita kaikkia kuuntelen ilokseni - ja tämä tällainen perusjenkkimongerrus (anteeksi vain) oli korvissani tylsää.

Itse kirja ja sen päähenkilö olivat nekin minusta hieman tylsiä. Päähenkilön kuuluikin olla, ja siinä oli myös hänen hauskuutensa, mutta vaikka toki kiinnyin henkilöihin niin kuin Anne Tyleria lukiessa tuntuu aina käyvän, en tällä kertaa jäänyt ikävöimään heitä mitenkään hirveästi. En myöskään ole ihan varma, pidinkö Maconin loppuratkaisusta, vaikka ymmärrän sen - ja sen sanoman - kyllä hyvin. Olen vähän snobi, ei voi mitään.

Tämä on yleisesti ottaen hyvinkin pidetty ja palkittu kirja, joten tosiaan tuo äänikirjaformaatti ei välttämättä tehnyt romaanille nyt oikeutta. Tylerin ehkä suurin vahvuus, eli arkisen elämänmakuisten henkilöhahmojen tarkka rakennus ja kuvaus, saattoi mennä kuuntelemalla vähän ohi. Kirjasta on tehty myös suosittu elokuva, suomeksi nimeltään Yksinäinen matkailija. Haluaisin nähdä tuon leffan, joka on ollut aikoinaan ehdolla useissa Oscar-kategorioissakin, ja Geena Davis myös voitti pystin roolistaan Murielina. Voin helposti kuvitella hänen olleen siinä loistava. Äänikirjan lukija onnistui tekemään, varmaan tahallaankin, Murielista niin ärsyttävän, etten todella oppinut pitämään hänestä koko kirjan aikana.
Kirja on luettu osana So American -haastetta, alakategorioihin Modern Women Writers ja Maryland (osavaltiot).


Onnellisesta matkamiehestä on kirjoittanut myös Ideanus.

6 kommenttia:

  1. En ole kuullutkaan vielä tästä. Mutta mukavapa oli nyt kuulla :) Leffakaan ei ole osunut kohdalle..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tosiaan pian 30 vuotta vanha kirja, joten ei ole enää niin esillä. :) Elokuva on ilmeisen hyvä, ja se täytyy laittaa nyt katselulistalle.

      Poista
  2. Lainasin tänään kirjastosta Elämän tikapuilla, mutta voi olla, että en lue sitä heti; Tyler-kiintiö on hetkeksi täynnä. Yleensä Tylerin henkilöhahmoihin tosiaan kiintyy, mutta pakko tunnustaa, että Pyhimys sattuman oikusta -romaanin henkilöihin vähän tympäännyin "vuosien myötä".

    Perusjenkkimongerrus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D

      Elämän tikapuilla on ihana, mutta kannattaa odottaa sopivaa hetkeä.

      Poista
  3. Olen samaa mieltä siitä, ettei Accidental Tourist ole parasta Tyleria, mutta on se silti hyvä kirja. Ehkä hieman tylsä, totta, mutta koska itse luin kirjaa aikanaan Brysselin lentokentällä (jossa oli tuntikausia vain aikaa), pääsin kiinni kirjan tunnelmaan.

    Elämän tikapuilla on minunkin suosikkitylerini, mutta sitä enemmän pidän Aikaa sitten aikuisina-romaanista. Avioliiton lyhyt oppimäärä jäi minulle vieraaksi, mutta koska se(kin) odottaa hyllyssäni, voisin lukea sen joskus vuoden mittaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta jotenkin tuntuu, että luettuna tämä olisi ollut parempi kuin kuunneltuna. Ihan parasta lukemista on kyllä tuollainen matkustuslukeminen, kun ei voi paljon muuta tehdä kuin keskittyä kirjaan täysillä. <3

      Aion lukea sen Aikaa sitten aikuisina seuraavan Tylerinani. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...