tiistai 24. tammikuuta 2012

Tiukkojen haasteiden tiistai: Underbara finlandssvenskar vid papper

Tässä teille seuraava Kirjavan kammarin haaste vuodelle 2012. Otetaan riskejä ja rakastutaan suomenruotsalaisiin! Vilken bra idé, inte sant?


Underbara finlandssvenskar vid papper


Haasteen ideana ja tavoitteena on lukea vuoden 2012 aikana mahdollisimman paljon suomenruotsalaista kirjallisuutta. Tämä lähti omasta halustani lukea sitä lisää, sillä hyvin usein huomaan todella pitäväni suomenruotsalaisten kirjailijoiden teoksista. Sitten aloin huomata, että muutamassakin kirjablogissa nostettiin alkuvuodesta esiin suomenruotsalaisen kirjallisuuden korkea laatu, ja mieleeni tuli, että ehkä joku muukin voisi innostua tähän mukaan.


Haasteeseen ja vuoden lopuksi järjestettävään arvontaan voi osallistua jo yhdellä kirjalla, mutta pienen kilpailun aikaansaamiseksi eniten suomenruotsalaisia teoksia vuoden aikana lukeneita palkitaan heitäkin. Päätin myös jakaa haastetta alakategorioihin, koska siten se on minusta hauskempaa, eli "kivogare" på finlandssvenska. Fan vad kul!


Kirjoja voi lukea suomeksi tai ruotsiksi (ja muillakin mahdollisilla kielillä), mutta ne tulisi olla alunperin kirjoitettu ruotsiksi ja lisäksi kirjailijoiden tulisi olla suomalaisia. Esimerkkikirjailijoihin olen valinnut lähinnä sellaisia, joita on käännetty suomeksi, sillä tietääkseni vain harva tästä blogiyhteisöstä lukee sujuvasti ruotsiksi. Itselleni asetan myös tähän liittyvän lisähaasteen, eli aion opetella tänä vuonna lukemaan ruotsiksi aikuistenkin kirjallisuutta. Ruotsi on minulle periaatteessa helppoa ja kielitaitoni hyvä, mutta käytön puutteessa taidot ovat pahasti ruostuneet. Uskon, että kun aloitan helpoista kirjoista, opin nopeasti lukemaan alkukielellä muitakin (suomen)ruotsalaisia teoksia.


Haasteeseen voi ottaa osaa romaaneilla, novelleilla, runoilla, tietoteoksilla (asiaproosalla), lasten- ja nuortenkirjoilla, mutta vain kokonaisilla teoksilla. Lisäksi jättäisin harrastekirjat listasta pois, mutta saatte taas toimia itse omina tuomareinanne ja päättää, mitä kirjoja otatte mukaan. Jo aiemmin tänä vuonna, ennen haasteen lanseeramista luetut kirjat hyväksytään myös haastesuorituksiksi.


Alla on joitakin esimerkkitekijöitä kategorioittain:


Finlandssvenska damer

  • Marianne Backlén
  • Anni Blomqvist
  • Monika Fagerholm
  • Tove Jansson
  • Emma Juslin
  • Ulla-Lena Lundberg
  • Merete Mazzarella
  • Marianne Peltomaa
  • Henrika Ringbom
  • Carola Sandbacka
  • Solveig von Schoultz
  • Edith Södergran
  • Hannele Mikaela Taivassalo
  • Märta Tikkanen
  • Zinaida Lindén

Finlandssvenska herrar
  • Claes Andersson
  • Johan Bargum
  • Staffan Bruun
  • Bo Carpelan
  • Elmer Diktonius
  • Jörn Donner
  • Christer Kihlman
  • Fredrik Lång
  • Peter Mickwitz
  • Philip Teir
  • Henrik Tikkanen
  • Erik Wahlström
  • Kim Weckström
  • Kjell Westö

Barn- och ungdomsböcker
  • Tove Appelgren
  • Anna Gullichsen
  • Yvonne Hoffman
  • Tove Jansson
  • Camilla Mickwitz
  • Stella Parland
  • Christel Rönns
  • Annika Sandelin
  • Irmeli Sandman Lilius
  • Zachris Topelius
  • Maria Turtschaninoff

Sakprosa
  • Claes Andersson
  • Jörn Donner
  • Ulla-Lena Lundberg
  • Merete Mazzarella
  • Vivi-Ann Sjögren
  • Yrsa Stenius
  • Henrik Tikkanen
  • Märta Tikkanen

Listat eivät ole missään nimessä tyhjentäviä, vaan merkittäviäkin tekijöitä on kymmeniä enemmän. Etenkin runoilijoita, joita en tunne kovin hyvin. Näistä voi kuitenkin aloittaa.

Minä olen lukenut tänä vuonna jo Johan Bargumia ja Merete Mazzarellaa, ja molempia aion lukea lisääkin, ainakin heidän tuoreet uutuusteoksensa. Haluaisin lukea myös Tove Janssonin aikuisille suunnattuja teoksia (Kesäkirjan olen listannut jo Kuusi kovaa kotimaista -haasteeseen), ja lisää Märta Tikkasta. Tutustuisin mielelläni vihdoin Bo Carpelaniin ja Fredrik Långiin, ja haluaisin lukea Claes Anderssonin muistelmateoksen Jokainen sydämeni lyönti. Ostin juuri kirja-alesta myös kolme Vivi-Ann Sjögrenin muistelmateosta, sillä ihastuin hänen tyyliinsä Kuukausiliitteen ruoka-artikkeleissa. Lasten kanssa tulee varmasti luettua suomenruotsalaisia kuvakirjoja... Eiköhän näillä ainakin alkuun päästä.

Ilmoitelkaahan, jos ihanat suomenruotsalaiset innostavat teitäkin - jag är väldigt ivrig. :)

Lycka till!

74 kommenttia:

  1. Nyt laitoit pahan rastin, just ja just olen lukenut hieman ruotsalaisia mutta suomenruotsalaiset ovat menneet melkein kokonaan ohi. No, yritetään edes sitä yhtä kirjaa vuoden aikana, mielellään jopa sellaista jota ei ole kirjoittanut Tove Jansson :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjaa itse lukematta tuli jotenkin mieleen, että sulle voisi sopia Philip Teirin tuore Donner-ryhmä ja muita novelleja. Tiedä sitten. :)

      Poista
    2. Joo, Teirin olen bongannut potentiaalisesti kiinnostavana. Joku bloggaaja, oliko Jaakko, ei ollut kauhean innostunut mutta jos se kirjastossa vastaan tulee niin luetaan...

      Poista
    3. Minä olen lukenut kaksi innostunutta arviota. Toinen oli Hannalla Kirjainten virrassa Hannalla ja toinen Arjalla Kulttuuri kukoistaa -blogissa.

      Poista
  2. Hdcanisin tapaan tämä ei varsinaisesti ole ydinosaamisaluettani, mutta koska meillä on lukupiirissä ensi kerralla käsittelyssä Bo Carpelan, saan siis ainakin sen vaaditun yhden kirjan kasaan. Loput ovatkin sitten plussaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, hyvä! :) Minulla on usein tapana keksiä tai osallistua haasteisiin, joihin liittyviä kirjoja joka tapauksessa lukisin ja joista jo etukäteen pidän, mutta joskus olisi hyvä myös todella haastaa itseään ja pyrkiä lukemaan sellaista, mitä ei ennalta hyvin tunne tai ole ehkä edes pitänyt.

      Poista
  3. Oi kyllä, mukana! :) Katsoin juuri Voimalassa Mazzarellan haastattelun ja ajattelin että voi mikä ihana ja viisas nainen! Eli ainakin Mazzarellaa, Janssonia, ikisuosikkiani Anni Blomqvistia, Tikkasia, Bargumia ja Carpelania haluaisin tänä vuonna lukea!

    Lähiaikojen lukulistalta löytyy myös Anna-Lena Laurénin Kunnes saavuin Moskovaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, Sara! Ja oi kyllä, Mazzarella on viisas nainen, idolini.

      Poista
  4. Nå men javisst! Vivi-Ann Sjögren är så kul att jag kan gärna läsa alla hennes böcker igen.

    Kiva haaste. En malta olla tarttumatta tähänkin, vaikka vielä syksyllä ajattelin, etteivät nämä lukuhaasteet ole oikein minun juttuni. No, mieli muuttuu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vad roligt, että mielesi on muuttunut! ;) Tervetuloa mukaan!

      Poista
  5. Luin jo viime vuonna paljon suomenruotsalaisia, joten jatketaan tänä vuonnakin. On kuitenkin sen verran laadukasta kirjallisuutta. Kesäkirja odottaa hyllyssä, Anderssonin Oton elämän haluaisin lukea, myös Mazzarellan uusimman sekä H. Tikkasen osoitesarjaa. Mukana siis ollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistankin sinut suomenruotsalaisen kirjallisuuden ystävänä, kivaa että lhdet mukaan! Minuakin kiinnostaisi tuo Tikkasen osoitesarja tosi paljon. On tehnyt mieli ostaa sitä, mutta kirjat ovat olleet aika korkeissa hinnoissa antikvariaateissa.

      Poista
  6. Hienoa, minulla on JO NYT yksi piste :) Mazzarellan Ensin myytiin piano on luettuna. Lisäksi Morren haasteeseen valikoitui Blomqvistin Myrskyluoto-sarja, joten ainakin kahdella mukana tässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, hienoa! Meinasin muuten ensin laittaa haasteen nimeksi "Ihanat suomenruotsalaiset syyspurjehduksella myivät ensin pianon". :D

      Poista
  7. Juuri eilen mietin, että luen haasteiden kannalta ihan vääriä kirjoja, mutta silti lähden tähänkin mukaan! Olen lukenut kamalan vähän suomenruotsalaisten kirjoittamia kirjoja, joten monta mielenkiintoista kirjailijaa on kokonaan kokematta. Yhden Tove Janssonin olenkin jo tänä vuonna lukenut, joten tämä haastehan on jo hyvällä alulla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie niin tykkään innostuvista ihmisistä. :) Ja tuo on oikeasti hyvä, jos saa haasteen myötä avattua vähän uusia latuja itselleen.

      Poista
  8. Tästä minä tykkään! :) Ihan ehdottomasti mukana, pisteitä on lähiaikoina tulossa jo monta ;) Hieno idea, Karoliina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin, Sanna, että saattaisit olla mukana. :) Kiva, kun tykkäät!

      Poista
  9. God morgon! Vilken jättekiva idé! Olen ehdottomasti mukana. Luen mielelläni suomenruotsalaista kirjallisuutta.

    Huomasin, että olenkin mukana jo kahdella kirjalla, koska nyt tammikuussa ehdin lukea Johan Bargumia ja Gunnar Mattssonia. Piakkoin aion lukea Vivi-Ann Sjögreniä (taisin tilata samoja kirjoja alesta...) sekä Tove Janssonin kertomuksia. Ja lapsellekin odottaisi yksi Tove Applegrenin kirja.

    Underbara!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on jättekiva, kun näin moni on lähdössä mukaan haasteeseen! Minä luulen, että moni saattaa postauksesi innoittamana lukea juurikin Gunnar Mattssonia tähän. :) Ja Tove Appelgrenia, siis Vesta-Linneoita, luetaan takuulla tänäkin vuonna meilläkin. <3

      Poista
  10. Tämä on taas niin mainio haaste että ei kai tässä auta kuin osallistua - kai mä nyt ainakin sen yhden kirjan saan luettua! :)

    Kaunokirjallisuuden puolelta omasta hyllystä näkyy löytyvän vain Janssonia, mutta matkakirjat yms ovatkin lähes järjestään suomenruotsalaista alkuperää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa! Sellainen näppituntuma minullakin on, että suomenruotsalaiset ovat julkaisseet paljon matkakertomuksia. Mistä lie sekin johtuu. :)

      Poista
  11. Jaa, tilaisuus on niin houkutteleva, että taidanpa yrittää osallistua elämäni ensimmäiseen lukuhaasteeseen. :)

    Yhden Carpelanin ehdin jo tänä vuonna lukea ja lisää tekisi mieli, Bargumia olisi myös tähtäimessä, ja jospa saisin tartuttua myös johonkin hyllyssä odottavista Kihlmaneista... Monta Westön kirjaakin on vielä lukematta, ja esim. ylempänä mainittu Donner-ryhmä kiinnostaisi myös. Naisten puolella on ollut hiljaisempaa, mutta pitää katsella tuota listaa sillä silmällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, Pekka! Kerta se on ensimmäinenkin - ja olethan jo oikeastaan Carpelanillasi mukana. :) Hyviä nimiä siellä, ja naisistakin löydät varmasti huipputärppejä. Etkös sinä lupaillut vähän sitä Ihanat naiset rannalla -kirjaa minulle lukea? ;) Yleistäen väitän, että suomenruotsalaiset taitavat suomensuomalaisia paremmin mukavan arkisen ja silti tarkkanäköisen rupattelukirjallisuuden Carol Shieldsin tyyliin.

      Poista
  12. Mukana tässäkin. Viime vuoden lopulla, blogin aloittamisen jälkeen puolessatoista kuukaudessa on näköjään tullut luettua jo kaksi Mazzarellaa, yksi Claes Andersson ja yksi Philip Teir.

    Nyt kotona odottamassa on jo Carpelanin Alkutuuli (10 F-palkitun kirjan tavoitteeni vuoksi). Lisäksi F-sarjaan luen varmaankin Donnerin ja Westön teokset. Ja luultavasti tämän haasteen innoittamana muutakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, Jaakko! Harmi, kun et saa noita loppuvuoden kirjoja mukaan, mutta onhan siellä paljon lisääkin hyviä kirjoja suunnitteilla. :)

      Poista
  13. Hieno haaste Karoliina!! Olet tehnyt kattavan kirjailijalistankin. Irmelin Sandman Lilius on mielestäni aivan ihastuttava kertoja, samoin Vivi-Ann Sjögren, johon alunperin tutustuin samoin kuin sinä, Kuukausiliitteen ruokajuttujen kautta. Carpelan, Tikkaset ja Mazzarella ovat kaikkien tuntemia ja taatusti hyviä, mutta Pirkko Lindberg on myös suomenruotsalainen kirjailija, johon voi tutustua. Olen lukenut vain yhden hänen kirjoistaan, Hotell Hemlängtan (Hotelli Kaipaus), joka kiinnosti minua erityisesti siitä syystä, että kirjan tapahtumat sijoittuvat lapsuuden kotimaisemiin, aivan kotinurkille.

    Joku suomenruotsalainen voisi tehdä tuon haasteen myös toisinpäin, sillä kokemusta on siitä, että nämä suomenruotsalaiset ystäväni eivät tunne niin hyvin suomenkielisten kirjoittamaa kirjallisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Clarissa! Täytyy laittaa Pirkko Lindberg korvan taakse.

      Varmasti suomenruotsalaisillakin tulee keskityttyä paljon omaan kirjallisuuteensa. Ja jos lukee mieluummin ruotsiksi, suomensuomalaisten kirjojen valikoima on tosi huono - ei niitä paljon ruotsiksi käännetä, ja silloinkin vain Ruotsin markkinoille. Mutta aina on hyvä laajentaa perspektiiviään!

      Poista
  14. No kylläpäs taas haasteen lykkäsit! Ja selaillessani kirjailijalistoja huomasin, että moni kirjailija on sellainen, johon olin ajatellutkin tutustua kotimaisen kirjallisuuden aarrejahti mielessäni. Kuluvaan vuoteen tulee ehdottomasti kuulumaan Carpelan, Fagerholm, Jansson ja Mazzarella. Joten mukana ollaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiva että olet mukana - ikään kuin automaattisesti! :)

      Poista
  15. Christer Kihlmania olen lukenut paljonkin ja pidän. Samoin Westöstä ja Fagerholmista pidän paljon. Ja Janssonista. Meillä on paljon, paljon hyviä suomenruotsalaisia kynäilijöitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. :) Minulle Kihlman on vielä tuntematon (paitsi nimenä), mutta mielelläni tutustuisin.

      Poista
  16. Ihanaa! Olen mukana ja minäkin haastan vielä itseäni sen verran lisää, että yritän lukea jotain myös ruotsiksi. Tykkään ruotsin kielestä, mutta harvemmin sitä tulee aktiivisesti käytettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, Liisa! Ja kiva, että sinäkin yrität ruotsiksi. :)

      Poista
  17. Katsellaan, katsellaan ;) Eurooppa-haasteen jo korkkasin, jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;) Jee ja hyvä! Ehkä se tämäkin korkkautuu kuin itsestään. :)

      Poista
  18. Kivoja haasteita olet taas kehitellyt! Jospa tämän haasteen avulla saisin luettua hyllyssä pitkään pyörineet Fagerholmin ja Westön tai ainakin toisen niistä. Tikkasen Emma ja Uno olisi myös kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan, että haaste tsemppaa sinua lukemaan kauan lukulistalla olleita teoksia. :) Minäkin toivon lukevani tänä vuonna Emman ja Unon, jonka ostin syksyllä Kirjamessuilta. Tikkasta aion joka tapauksessa lukea (lisää).

      Poista
  19. Haasteella on aivan mahtava nimi! :D Myös tuo toinen nimi, jonka mainitsit kommenteissa, olisi ollut mainio ;).

    Minulla taitaa olla haasteeseen koossa jo kaksi pistettä, ja eiköhän lisää tule
    (esim. Sjögreniltä minulla on yksi kirja hyllyssö odottamassa vuoroaan), joten mukana ollaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos Maria! Nimiä oli hauska keksiä. Piti vielä varmistaa ruotsinopeystävältä, että voinko vääntää kirjan nimestä haasteen otsikon tuollaiseksi. :)

      Kivaa, että olet mukana!

      Poista
  20. Pitäisköhän mun nyt lukea niitä Muumeja... (köh köh häpeillen tunnustaa)

    Jättebra haaste tämäkin! Minua kiinnostaisivat näin ensituntumalta Mazzarella, Sjögren ja Tikkaset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos olet mukana, ja hyviltä valinnoilta kuulostavat nuo kiinnostuksen kohteesi! Muumejakin kannattaa kyllä lukea. ;) Sopisivat hyvin brittiläisten klassikkolastenkirjojesi jatkoksi.

      Poista
  21. Terveisiä matkalta ruotsinkielisestä saaristosta! Olen ehdottomasti mukana, koska haasteeseen sopiva yksi teos on jo kesken ja eilen jo sattumalta pohdin muutenkin suomenruotsalaisuutta. Yritän osallistua vielä tällä viikolla. Ihana, mielenkiintoinen haaste!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, kun osallistut! Oikeastaan osasin sen jo arvatakin. :)

      Poista
    2. Osallistuttu! t. Uusi, innokas Monika Fagerholm -fani :)

      Poista
    3. Jee! Huomasinkin Facebookissa, että olet lukenut ja kirjoittanut Ihanista naisista, mutten ole vielä käynyt lukemassa arviota. Ihan jännittää! :)

      Poista
  22. No men det här är ju fantastiskt! Itse olen vähän ylpeä yksi neljäsosa suomenruotsalaisuudestani joten onhan tähän osallistuttava ainakin muutamalla kirjalla. Kiitos Karoliina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, ilman muuta sinun varttisuomenruotsalaisena täytyy osallistua! Jättekiva! :)

      Poista
  23. Mä olen mukana! Liian vähän suomenruotsalaisia on kyllä tullut luettua.... Vaikka se olis kyllä periaatteessa "pakko" niitä lukea, kun kerran olen virallisesti ruotsinkielinen suomenkielisestä perhetaustasta huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa Velma, tervetuloa mukaan! Mitä tarkoittaa olla "virallisesti ruotsinkielinen suomenkielisestä perhetaustasta huolimatta", kyselee utelias?

      Poista
    2. Mä olen siis umpi-suomenkielisestä perheestä (ei ruotsinkielisiä sukulaisia tai mitään) ja käynyt kouluja suomeksi. Kävin kuitenkin sitten ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun ja sen jälkeen vaihdoin virallisen äidinkieleni ruotsiksi. :D

      Suomi on siis mulla edelleen se vahvempi kieli, kun ruotsiksi varsinkin kielioppi (ja muu oikeakielisyys) on välillä aika hukassa. Tarkoitus olis siis lukea haasteeseen kirjoja lähinnä på svenska.

      Poista
    3. Ok, kiitos selityksestä! Kiva, jos sinäkin luet kirjoja ruotsiksi. :)

      Poista
  24. Jäin pohtimaan tätä haastetta vähäksi aikaa, mutta koska tavoitteena on muutenkin lukea tänä vuonna pari kirjaa, joiden kirjoittajat ovat suomenruotsalaisia, miksen osallistuisi! Ainakin Tove Janssonin Muumit-novellikokoelma tulee luettua ihan alkuperäiskielellä - ehkä saan myös jonkin muun teoksen käsiini ruotsiksi, pitää sitäkin kieltä pitää yllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikea asenne - mikset tosiaan osallistuisi. :) Kivaa, että sinäkin aiot lukea ruotsiksi. Ja muumit på svenska kuulostaa erityisen ihanalta. Ehkä minunkin pitää kokeilla.

      Poista
  25. Hei! Muistutan toisestakin Westöstä, eli Kjellin velipoika Mårten Westö on myös olemassa. Itse olen lukenut hänen novellejaan, ja seuraavaksi listallani on hänen haastattelu/keskustelukirjansa Christer Kihlmanista - tämän 70-vuotispäiväksi valmistunut kirja nimeltä "Om hopplöshetens möjligheter" - suomeksi "Epätoivon toivo". Viime kesänä näytettiin telkkarissa (taisi olla jo tuolloin uusinta) tosi mielenkiintoinen dokumentti Kihlmanista.

    - Jostain syystä WordPress-profiilini ei toimi Blogspot-blogeihin kommentoidessani, joten liitän linkin blogiini tänne kommentin sisään.... :
    http://ohikulkijalta.wordpress.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Eeva ja kiitos Mårten Westö -muistutuksesta. Hra Kihlmaniinkin pitäisi tosiaan tutustua. :)

      Poista
    2. Mårten Westön novellit olivat ehkä vähän turhan tylyjä omaan makuuni, mutta olipas mielenkiintoista kuulla tuosta Kihlman-kirjasta! Näin saman Kihlman-dokumentin ja kiinnostuin miehestä entistä enemmän, pitäisi jo vähitellen saada luettuakin jotain.

      Poista
    3. Kihlman on nyt kaikkien huulilla. Tai ainakin meidän. :)

      Poista
  26. Suosittelen sakprosa-kategoriassa tutustumaan myös Anna-Lena Lauréniin. Hän on kirjoittanut kirjat Venäjästä ja Kaukasiasta omiin kokemuksiinsa perustuen ja sitten romaanimaisemman kirjan "Sedan jag kom till Moskva". Kaikki löytyy myös på finska.

    Mua häiritsee, kun Topelius löytyy listalta. Hän kirjoitti kyllä ruotsiksi, kuten monet muutkin siihen aikaan, mutta varsinainen suomenruotsalaisuus ei nykyistä periaatteessa vastaavassa muodossa ole syntynyt kuin vasta 1900-luvun puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Velma, en ihan ymmärrä Topelius-pointtiasi. Eivätkö suomalaiset kirjailijat, joiden äidinkieli on/oli ruotsi ja jotka ovat ruotsiksi kirjoittaneet, ole suomenruotsalaisia? Onhan monen muunkin kategorisoinnin kanssa niin, että vasta jälkimaailma tekee määrittelyn - ja määrittelyjä, nimeämistä, jollain lailla tunnumme tarvitsevan pystyäksemme keskustelemaan asioista. - Sinänsä perehtymisen arvoinen asia ja ilmiö: mitä se oikein onkaan, se suomenruotsalaisuus...
      Eeva H.

      http://ohikulkijalta.wordpress.com/

      Poista
    2. Kiitos, Velma, Anne-Lena Laurén -suosituksesta. Eevan kanssa olen samaa mieltä, että lasken suomenruotsalaisiksi kyllä ennen 1900-lukuakin Suomessa eläneet ruotsinkieliset ihmiset. Topelius ei vain kirjoittanut ruotsiksi, vaan se oli myös hänen äidinkielensä.

      Poista
    3. Eevalle vastauksena sen verran, että sanaa "suomenruotsalainen" on alettu käyttää vasta vuoden 1912 jälkeen. Suomenruotsalaisen identiteetin määrittely ja korostaminen oli kyllä aloitettu 1800-luvun puolella fennomania/svekomania-hengessä, muttei ollut kuitenkaan vielä kunnolla muotoutunut. Ruotsin kielen asema oli aikoinaan ihan eri, sitä käytettiin ainakin "ylemmissä luokissa" äidinkielestä riippumatta ja mun käsittääkseni ihmiset määritteli itsensä "ruotsinkielisisksi suomalaisiksi" tai pelkästään suomalaisiksi (äidinkeilestä riippumatta) eikä "suomenruotsalaisiksi". (menee ehkä vähän vähän pilkunviilaukseksi....) Ei meistä kukaan varmaan oikeasti tiedä, että mitä ne ihmiset itse loppujen lopuksi ajatteli, yhtä hyvin Topeliuksen leimaaminen suomenruotsalaiseksi voi olla jälkipolvien juttu. Lukekaa te väljemmän määritelmän mukaan, mä luen tiukemman. :)

      Poista
    4. Joo, ihan tottahan on se, että Topelius itse ei varmaan määritellyt itseään attribuutilla "suomenruotsalainen". Nämä määritelmät ja rajaukset ovat aina vähän hankalia ja tietyti sopimuksenvaraisia, tulkinnanvaraisia.

      Tämäkin on aika jännä juttu: mulla on isäni vanha kirjallisuuden oppikirja, painettu v. 1941, J.W. Juveliuksen kirja "Suomen kansalliskirjallisuuden vaiheet" (9. painos: eipä turhan useasti oppikirjoja vaihdeltu eikä päivitetty, koska mulla on myöt 1902 syntyneen isoäitini perintönä sama opus, painovuosi 1916!). Kun siinä esitellään 1900-luvun kirjallisuutta, on yhtenä alaotsikkona "Ruotsinkielinen kirjallisuus". Luku päättyy seuraavaan toteamukseen: "Nuorempi kirjailijapolvi, josta mainittakoon Mikael Lybeck, Bertel Gripenberg, Hjalmar Procopé, Arvid Mörne, Jacob Tegengren, Emil Zilliacus, Edith Södergran, Jarl Hemmer, Runar Schildt ja Sally salminen, on sekä ihanteittensa että aiheittensakin puolesta lähinnä luettava ruotsalaisen kirjallisuuden historiaan."

      Jätin pois litaniassa olleet kuolinvuodet. Mutta joo, siis "LÄHINNÄ RUOTSALAISEN KIRJALLISUUDEN HISTORIAAN". Vuoden 1916 painoksessa on mukana vain viisi ensinmainittua kirjailijaa, sen verran on päivitetty uudempaa painosta että on otettu uusia nimiä mukaan - mutta määritelmää EI ole muutettu.

      Niin ne katsantokannat muuttuvat. Eipä kai nykyään kellekään pälkähtäisi päähän pitää esim. Södergrania osana ruotsalaista kirjallisuudenhistoriaa.

      Poista
  27. Luin juuri Edith Södergranin kokoelman Kultaiset linnut (ja postasinkin siitä). Muistin vasta jälkikäteen, että tällainen haaste on menossa ja siihenhän voi osallistua yhdelläkin kirjalla. Katsotaan, tuleeko niitä vuoden mittaan enemmänkin.

    VastaaPoista
  28. No yksi Tove Jansson (Kunniallinen petkuttaja) tuli juuri luettua, joten taidan olla tässä jo mukana... Yritän saada ensimmäiselle kirjalle myös muutaman kaverin.

    VastaaPoista
  29. Hei, löysin tämän haasteen vasta nyt ja innostuin siitä! Olen pitänyt kirjablogia vasta n 1,5 kuukauden ajan ja äkkiä laskettuna olen lukenut ja blogannut ainakin 4 suomenruotsalaista teosta sinä aikana.

    Olisin vielä kysyny, että että käytkö haasteeseen sellaiset, jotka olen lukenut tänä vuonna ennen kuin aloitin blogin pitämisen ja jos käy, pitäisikö minun blogata niistäkin (tulee äkkiä mieleen kaksi sellaista, joten ei sekään kova vaiva olisi :))

    Entä kuinka haasteeseen "osallistutaan"?(en ole vielä osallisiunut muihin haasteisiin). Eli pitääkö vuoden lopussa esim, kirjoittaa joku yhteenvetobloggaus tästä haasteesta ja siihen luetuista kirjoista ja linkittää se sinulle, vai kuinka saat tietää, ketkä kaikki ovat osallistuneet ja kuinka monella kirjalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anna ja anteeksi, kun vastaaminen on viipynyt!

      Voit hyvin laskea mukaan kaikki tänä vuonna lukemasi suomenruotsalaiset teokset, eikä niistä ole pakko blogata. :)

      Minä kyselen vuodenvaihteen jälkeen erillisessä postauksessa osallistujien ja heidän lukemistensa perään. Voit siellä sitten ilmoittautua ja luetella lukemasi kirjat (tai linkittää blogiisi, jos olet siellä tehnyt koontipostauksen aiheesta).

      Tervetuloa siis mukaan näin loppuvuodestakin ja palataan asiaan tammikuussa!

      Poista
  30. Kiitos tästäkin haasteesta, 7 on tuo maaginen luku, joka kertoo lukemieni suomenruotsalaisten kirjojen määrän:) Yhtäkään kirjaa en ns. haasteen takia lukenut, joten luen kai sitten kotimaiseen kirjallisuuteen nähden aika paljon suomenruotsalaista kirjallisuutta...

    VastaaPoista
  31. Tämä haaste jäi aika vähälle, luin 2 suomenruotsalaisen kirjailijan teosta eli Edith Södergranin Kultaiset linnut ja Johan Bargumin Syyspurjehduksen.

    VastaaPoista
  32. 10 suomenruotsalaista kirjaa, kaikki eri kirjailijoilta. Lisätietoja täällä: http://kirjantila.blogspot.fi/2013/01/ikkunoita-auki-eurooppaan-ja-muita.html

    VastaaPoista
  33. Kolmeen kirjaan se sitten jäi: yksi Carpelan ja kaksi Bargumia. Mutta hyvä niinkin, Carpelan ja uudempi Bargum olivat loistavia. Varmasti luen lisää suomenruotsalaisia tänäkin vuonna, ensimmäinenhän on jo meneillään. :)

    VastaaPoista
  34. Henkilökohtainen tavoite saavutettiin 300-prosenttisesti eli kolme kirjaa :)

    http://hdcanis.blogspot.fi/2012/12/ikkunat-auki-eurooppaan-ja-underbara.html

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...