Huhtikuussa kaunis kevät saapui Suomeenkin, mutta yhä vain on keskimääräistä kylmempää. Pääasia kuitenkin, että aurinko välillä paistaa ja katse saa levätä valkoisissa kukissa. Kuvassa on pihamme krookuksia, mutta mietin juuri tänään, että ehkä kaikkein suurin suosikkini kukkamaailmassa ei olekaan kielo vaan valkovuokko. Onko mitään kauniimpaa, kuin auringonvalon laikuttamat valkovuokkomättäät lehtipuiden katveessa? En usko.
Huhtikuu oli hyvä kuukausi myös lukurintamalla. Luin hyviä kirjoja, paksuja kirjoja, ohuita kirjoja, joitakin siltä väliltä - ja jonkin verran myös työajalla. Suurimmasta osasta en ole vielä blogannut tai en bloggaakaan työsyistä. Alta löytyvät luetut kirjat sivumäärineen:
- Joel Haahtela: Katoamispiste (159 sivua)
- Hilary Mantel: Susipalatsi (792 sivua)
- Kate Morton: The Distant Hours (576 sivua)
- Aki Ollikainen: Nälkävuosi (141 sivua)
- Jan-Philipp Sendker: The Art of Hearing Heartbeats (336 sivua)
- Saira Shah: The Mouse-Proof Kitchen (380 sivua)
- Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (173 sivua)
- Abraham Verghese: Cutting for Stone (658 sivua)
- Tennessee Williams: Cat on a Hot Tin Roof (124 sivua)
Siis yhteensä yhdeksän teosta ja 3339 sivua aikuisten kirjoja. Näiden lisäksi luin tietenkin lastenkirjoja lasteni kanssa. Bloggasin seuraavista:
- Jonny Duddle: Merirosvoja naapurissa
- Barbara Taylor: Eläinten pesät
- Zacharias Topelius - Lena Frölander-Ulf: Adalmiinan helmi
Kirjoitin myös muutamasta aiemmin luetusta kirjasta (Jonathan Franzen: Epämukavuusalue; Yan Lianke: Dream of Ding Village; Carol Shields: Ruohonvihreää), kerroin Kirjavan kammarin Facebook-sivusta, emännöin pari Susipalatsi-sunnuntaita ja kävin niin elokuvissa kuin teatterissa.
Huhtikuun tähtiromaaneja olivat Haahtelan Katoamispiste sekä Verghesen Cutting for Stone. Myös Mortonin The Distant Hours viihdytti erinomaisesti ja Ollikaisen Nälkävuosi oli upea taidonnäyte kotimaiselta esikoiskirjailijalta. Ihastelin Tikkasen ravisuttavia runoja Vuosisadan rakkaustarinassa ja upposin etelävaltiolaiseen perhetragediaan Williamsin Kissa kuumalla katolla -näytelmän myötä.
Äh, mieleni tekisi mainita erikseen kaikki lukemani kirjat. Ja pakko on vielä sanoa sekin, että niin Poikani Kevin -romaanista tehty elokuva kuin Tumman veden päälle -kirjaan perustuva teatteriesitys olivat kovasti mieleeni, nekin.
Huhtikuu oli siis erityisen hieno kirja- ja kulttuurikuukausi, ja vasta alkaneelle toukokuullekin minulla on ihania lukusuunnitelmia, kun vain osaisi valita runsaudenpulan vaivaamana kulloisenkin kirjan työhuoneeni huojuvista torneista.
Kauniin keväistä toukokuuta kaikille lukijoilleni!
Oo, oletpa taas lukenut paljon ja mielenkiintoisen kuuloisia kirjoja! Noilla Schendkerin ja Shahin kirjoilla on ainakin hauskat nimet. :) Ihanaa toukokuun alkua!
VastaaPoistaTotta, Luru, noilla on kyllä hyvät nimet. :) Kiitos samoin!
PoistaOho, aika paljon olet ehtinyt lukemaan! Harmi että kaikista ei vielä kuulla, mutta ehkä sitten osasta vielä joskus toiste :).
VastaaPoistaJoo, Tessa, vähän hämmästyin itsekin, miten paljon tuli lopulta luettua, vaikka noiden paksukaisten takia usein tuntui, että sitä vain jumittaa ja jumittaa yhdessä kirjassa. Mutta lukemisen määrää selittää tosiaan osaltaan se, että luin tässä kuussa myös työaikana.
PoistaSinullakin oli mitä mainioin lukukuukausi. Katoamispiste on minunkin mielestäni huikea, Vuosisadan rakkaustarina pitäisi lukea (kokonaan) ja tuo Puu-Jalkasista kertova kirja on kyllä sattuneista syistä pakko lukea. ;)
VastaaPoistaIhanaa alkanutta toukokuuta!
Kiitos samoin, Katja! Katoamispisteestä yritän blogata jo huomenna. :) Ja minustakin teidän pitää ehdottomasti lukea tuo Merirosvoja naapurissa. ;)
Poista