Ihana Istanbulin matka on nyt takana ja blogitaukokin ohi. Olemme olleet Suomessa jo melkein viikon, mutten silti ehtinyt tehdä poistopostausta viime perjantaina, ja nyt onkin niin hassusti, ettei Kirjavassa kammarissa ole voimassaolevaa poistokirjaa lainkaan. Olen pahoillani ja korjaan tilanteen tämän viikon perjantaina. Ennen tätä tarjolla oli kuitenkin kahden viikon ajan Amy Tanin Ilon ja onnen tarinat, ja sen voitti omakseen...
Katriina R., eli upean Minä, sisareni -esikoisromaanin kirjoittaja!
Onnea voittajalle. :) Ilmoitathan profiilistani löytyvään sähköpostiosoitteeseeni yhteystietosi, niin saan lähetettyä kirjan sinulle.
Täytyy seuraavaksi listata syyskuun luetut, ennen kuin lokakuukin on jo puolessavälissä. Luin kirjoja aika normaaliin tahtiin, mutta blogiin pystyin tuomaan vain osan luetuista. Tässäpä lista:
Siis yhteensä 11 kirjaa, joista yhdeksän romaaneja. Niiden yhteenlaskettu sivumäärä on 2752, keskiarvo noin 305 sivua per teos. Oma huomioni kiinnittyi siihen, että ns. vapaa-ajalla lukemistani romaaneista kolme viidestä oli tällä kertaa kotimaisia! Se on minulle paljon.
Kuukauden parasta on todella vaikea valita tällä kertaa. Tai oikeastaan se on minusta yksi noista työtehtävänä luetuista, mutta sellaisen nimeäminen kirjaa oikeasti nimeämättä olisi tylsää. Kaikki vapaa-ajalla luetut romaanit olivat Loen kirjaa lukuun ottamatta todella hyviä, joskaan ei Elämäni Suuria Kirjoja, ja kaikille niille olen antanut tai tulen todennäköisesti antamaan arvosanan 4,25/5. Oikeasti nämä neljä ovat mielessäni tasavahvoja, mutta olkoon paras tällä kertaa Lionel Shriverin Kaksoisvirhe sillä perusteella, että hän on suosikkikirjailijani ja vaikuttaa olevan tasaisen varma, siitä huolimatta, että tämä romaani oli mielestäni selvästi heikompi kuin järkyttävän hienot Poikani Kevin ja Syntymäpäivän jälkeen. Siitä huolimatta se yltää korkeaan arvosanaan ja odotan paljon myös Shriverin uudelta, tuoreelta suomennokselta. (Huomioon on tosin otettava, ettei kaikkia Shriverin teoksia ole suomennettu, ja siellä saattaa olla huonompiakin kirjoja.)
Näiden lisäksi olen vanhaan malliin lukenut paljon lasten kanssa, sekä päivittäin kimppalukuporukassa Leo Tolstoin Anna Kareninaa. Lisäksi olen kuunnellut Kate Mortonin The Forgotten Garden -järkälettä jo syyskuussa, mutta yhä edelleen siitä on melkein kolmannes jäljellä.
No mutta, se syyskuusta. Mitäs nyt luettais, mitä teillä on työn alla? Minulla on kesken Jonathan Franzenin Muutoksia. Ehdin lukea tuosta yli 600-sivuisesta tiiliskivestä yli puolet matkalla Istanbulista kotiin, mutta sen jälkeen en olekaan muiden kiireiden vuoksi ehtinyt sen pariin. Ainakin ensimmäinen puolisko on ollut todella vakuuttava, vaikka parin ihan ensimmäisen sivun aikana ajattelin, että ei hyvää päivää, ei tämä ainakaan minun kirjani ole. Taitaa olla sittenkin. :) Ihanaa, että Franzenin vielä kehutumpi Vapaus tuoreena suomennoksena odottaa lukuvuoroaan sekin.
Nuo sivupalkissa ikuisuuden roikkuneet Maija Poppanen ja Seaward ovat siellä melkein muodon vuoksi. Molemmat ovat ihania, mutta luen niitä yleensä vain silloin, kun olosuhteet eivät syystä tai toisesta suosi aikuisten tai paksun painavaa kirjaa. Muuten siis, jos vain työkirjoilta muuhun ehdin, luen Muutoksia sekä Anna Kareninaa. Ja seuraavaksi ajattelin uppoutua Michael Cunninghamin uutuusromaaniin Illan tullen.
Tällä viikolla Kirjavaan kammariin on tulossa toivottavasti tuon Kaksoisvirheen sekä Sinä päivänä -romaanin arviot, ehkä yksi tietokirja ja ainakin se poistoperjantai. Nähdään!
Katriina R., eli upean Minä, sisareni -esikoisromaanin kirjoittaja!
Onnea voittajalle. :) Ilmoitathan profiilistani löytyvään sähköpostiosoitteeseeni yhteystietosi, niin saan lähetettyä kirjan sinulle.
Täytyy seuraavaksi listata syyskuun luetut, ennen kuin lokakuukin on jo puolessavälissä. Luin kirjoja aika normaaliin tahtiin, mutta blogiin pystyin tuomaan vain osan luetuista. Tässäpä lista:
- Työkirja NA (ulkomainen aikuisten romaani), 368 sivua
- Erlend Loe: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa (ulkomainen aikuisten romaani), 203 sivua
- Marisha Rasi-Koskinen: Katariina (kotimainen aikuisten romaani), 263 sivua
- Pirkko Saisio: Punainen erokirja (kotimainen aikuisten romaani, äänikirja), 318 sivua/kuusi cd-levyä
- Salla Savolainen: Maikki ja kellarin kummitukset (lasten kuvakirjat)
- Lionel Shriver: Kaksoisvirhe (ulkomainen aikuisten romaani), 389 sivua
- Työkirja LS (ulkomainen aikuisten romaani), 288 sivua
- Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (kotimainen aikuisten romaani), 267 sivua
- Työkirja JW (aikuisten romaani), 352 sivua
- Työkirja WW (aikuisten romaani), 304 sivua
- John Woodward: Hyönteiset - eläinmaailman pieniä ihmeitä (lasten kuvitettu tietokirja)
Siis yhteensä 11 kirjaa, joista yhdeksän romaaneja. Niiden yhteenlaskettu sivumäärä on 2752, keskiarvo noin 305 sivua per teos. Oma huomioni kiinnittyi siihen, että ns. vapaa-ajalla lukemistani romaaneista kolme viidestä oli tällä kertaa kotimaisia! Se on minulle paljon.
Kuukauden parasta on todella vaikea valita tällä kertaa. Tai oikeastaan se on minusta yksi noista työtehtävänä luetuista, mutta sellaisen nimeäminen kirjaa oikeasti nimeämättä olisi tylsää. Kaikki vapaa-ajalla luetut romaanit olivat Loen kirjaa lukuun ottamatta todella hyviä, joskaan ei Elämäni Suuria Kirjoja, ja kaikille niille olen antanut tai tulen todennäköisesti antamaan arvosanan 4,25/5. Oikeasti nämä neljä ovat mielessäni tasavahvoja, mutta olkoon paras tällä kertaa Lionel Shriverin Kaksoisvirhe sillä perusteella, että hän on suosikkikirjailijani ja vaikuttaa olevan tasaisen varma, siitä huolimatta, että tämä romaani oli mielestäni selvästi heikompi kuin järkyttävän hienot Poikani Kevin ja Syntymäpäivän jälkeen. Siitä huolimatta se yltää korkeaan arvosanaan ja odotan paljon myös Shriverin uudelta, tuoreelta suomennokselta. (Huomioon on tosin otettava, ettei kaikkia Shriverin teoksia ole suomennettu, ja siellä saattaa olla huonompiakin kirjoja.)
Näiden lisäksi olen vanhaan malliin lukenut paljon lasten kanssa, sekä päivittäin kimppalukuporukassa Leo Tolstoin Anna Kareninaa. Lisäksi olen kuunnellut Kate Mortonin The Forgotten Garden -järkälettä jo syyskuussa, mutta yhä edelleen siitä on melkein kolmannes jäljellä.
No mutta, se syyskuusta. Mitäs nyt luettais, mitä teillä on työn alla? Minulla on kesken Jonathan Franzenin Muutoksia. Ehdin lukea tuosta yli 600-sivuisesta tiiliskivestä yli puolet matkalla Istanbulista kotiin, mutta sen jälkeen en olekaan muiden kiireiden vuoksi ehtinyt sen pariin. Ainakin ensimmäinen puolisko on ollut todella vakuuttava, vaikka parin ihan ensimmäisen sivun aikana ajattelin, että ei hyvää päivää, ei tämä ainakaan minun kirjani ole. Taitaa olla sittenkin. :) Ihanaa, että Franzenin vielä kehutumpi Vapaus tuoreena suomennoksena odottaa lukuvuoroaan sekin.
Nuo sivupalkissa ikuisuuden roikkuneet Maija Poppanen ja Seaward ovat siellä melkein muodon vuoksi. Molemmat ovat ihania, mutta luen niitä yleensä vain silloin, kun olosuhteet eivät syystä tai toisesta suosi aikuisten tai paksun painavaa kirjaa. Muuten siis, jos vain työkirjoilta muuhun ehdin, luen Muutoksia sekä Anna Kareninaa. Ja seuraavaksi ajattelin uppoutua Michael Cunninghamin uutuusromaaniin Illan tullen.
Tällä viikolla Kirjavaan kammariin on tulossa toivottavasti tuon Kaksoisvirheen sekä Sinä päivänä -romaanin arviot, ehkä yksi tietokirja ja ainakin se poistoperjantai. Nähdään!
Tervetuloa takaisin tännekin :)
VastaaPoistaMinulla on nyt vihdoin ja viimein kesken tuo Katariina ja tänään olen bussimatkoilla ahminutkin sen jo yli puolen välin.
Odottelen sinulta tuota Cunninghamin arviota, sillä ainakin yhden arvion perusteella se kiinnostaa nyt paljon. Ja olen ajatellut vihdoin pian lukea tuon Poikani Kevinin tuolta hyllystä pois.
Ihanaa viikkoa sinulle, Karoliina!
Tervetuloa takaisin ja toivottavasti kirjoitat pian Kaksoisvirheestä. :) Minun tekisi melkein mieli lukea Shriveriä englanniksi, kun kaikki suomennokset on jo luettu. Suosikkini on Syntymäpäivän jälkeen, vaikka uusinkin oli vaikuttava.
VastaaPoistaHauskaa että olet takaisin.
VastaaPoistaMyös minä odottelen Cunninghamia. En oikein tiedä mitä sen kanssa teksisin. Toisaalta kiinnostaa, mutta joku siinä on sen perusteella mitä olen kirjasta lukenut,että epäilen onko se sittenkään minun kirjani.
Minulla on vihdoin menossa Carpelanin "Syksyn lehtiä".
ihanaa kun oot back!:)aivan ihastuttavia matkakuvia tuolla toisaalla jo bongailinkin. Täällä viikonlopun aikana saatiin päätökseen Sofi Oksasen liian lyhyt hame kertomuksia keittiöstä ja vielä on kesken Siri Hustvedtiltä Kesä ilman miehiä.
VastaaPoistaAa, juuri mietinkin että eipä ole tullut sinulta postausta vähään aikaan, mutta loma, ah niin :).
VastaaPoistaMinulla on nyt harvinaisen monta kirjaa kesken: Tervon Layla (lähi käymään äidillä välissä), George R.R. Martinin Game of Thrones jota olen lukenut jo pidemmän aikaa rauhalliseen tahtiin, Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen jota ei vaan sovi lukea jokaisena hetkenä ja kaikissa tunnelmissa ja sitten vielä kevytromaanina vaaleanpunakantinen Rakkaus lainassa. Jännittää itseänikin, minkä näistä saan ensimmäisenä loppuun tai blogiin saakka...
Blogissani sulle haaste.
VastaaPoistaTervetuloa takaisin! Istanbul on kiehtova kaupunki. Oo.
VastaaPoistaLurun luvuissa sinulle tunnustus!
Minuun teki suuremman vaikutuksen Franzen Corrections kuin Freedom, mielenkiintoista kuulla, mitä sinä tuumaat sitten kun kumpikin luettu.
VastaaPoistaShriveriä pitää vissiin lukea, kun häntä "kaikki" kehuu. Näin viime viikolla We need to talk about Kevin- leffan ja en tykännyt. Oli minusta tekotaiteellinen ja jankkasi samaa alusta loppuun. En ole lukenut kirjaa, joten en tiedä, miten leffa siihen suhteutuu.
Lapsi/nuorisonäyttelijät oli hyviä, mutta Tilda Swintoniin olin pettynyt. Olen yleensä pitänyt hänen rooleistaan kuin hullu puurosta, mutta tämä oli jotenkin täysin epäuskottava minulle.
Lempi Sveitsistä
Tervetuloa takaisin myös blogimaailmaan. <3
VastaaPoistaMaija Poppasesta tuli mieleeni, että olen lukenut kirjan uutta suomennosta A:lle. Poppanen joutui kuitenkin tauolle, sillä A ei ollut niin innoissaan, vaan haluaa kuunnella muita kirjoja, mutta vielä me Poppasen pariin palaamme. :)
Minullakin on Illan tullen odottamassa, mutta sen aika ei ole ihan vielä. Nyt luen kotimaista uutuutta, joka on oikea tiiliskivi.
Ihanaa alkuviikkoa!
Kiva, että olet palannut!
VastaaPoistaMinä aloittelen juuri Kafkan Oikeusjuttua.
Kiva kuulla mitä ajattelet Kaksoisvirheestä. Minä luin tämän Kevinin jälkeen ja petyin, vaikka asetelma sinänsä olikin mielenkiintoinen.
VastaaPoistaToivottavasti loma oli ihana, tervetuloa takaisin!
Minä odotan, että pääsen uusimman Shriverin käännöksen kimppuun, mutta haluan lukea pari muuta kirjaa sitä ennen.
VastaaPoistaMukava kun olet back ;)
Tulet yllättymään, Karoliina! Minulla on nimittäin kesken Lionel Shriverin uusin ja se... enpä sanokaan vielä. Poikani Kevin on yksi vaikuttavimpia kirjoja ikinä, se jäi ikuiseksi puistatukseksi selkärankaan.
VastaaPoistaYritän lukea myös vanhempia kirjoja aina välillä, vaikka uutuudet näin syksyllä jyräävätkin. Tarkoitan vanhemmilla kaikkia muita kuin tänä vuonna ilmestyneitä: viimevuotisia, parin vuosikymmenen takaisia ja luinpa juuri yhden satavuotiaankin kirjan (blogissa arvio). Mestariteos ei vanhene. Hyvää kirjavaa syksyn jatkoa!
Kiitos, söpö Linnea! Odottelen Katariinaasi, ja _etenkin_ Keviniäsi! Minä melkein vähän säikähdin Minnan Cunningham-arviota (tai paremminkin hänen viimeisintä kommenttiaan sen keskustelussa) ja nieleskelen nyt kirjan edessä, mutta kyllä minä sen luen! Kunhan saan ensin tuon Muutoksia loppuun.
VastaaPoistaJenni, kiitos! Jos jumalattaret ovat suopeita, kirjoitan Kaksoisvirheestä huomenna. :) Minäkin aion - ajan kanssa - lukea Shriveriä jatkossa myös englanniksi. Vähän toki pelottaa, että alkupään teokset ovat harjoitelmia matkalla huipulle.
Jaana, kiitos, on hauskaa olla takaisin. :) Niin kuin tuossa yllä sanoin, Cunningham nyt hirvittää vähän, mutta on sitä ainakin yritettävä. Ja hei, minäkin pyysin ystävältä lainaan Carpelanin. Se ei liene ihan minun tyyliäni, mutta teen rohkean matkan mukavuusalueeni ulkopuolelle. :)
May, kiitos! Yritän saada muutaman kuvan jossain vaiheessa tänne bloginkin puolelle. :) Tuo Liian lyhyt hame kyllä kiinnostaisi.
Tessa, kiva kun huomasit poissaoloni. :) Meillä Layla on puolestaan äidin (ja äidillä), ja minä mietin, pitäisikö se lainata. :)
Mari A. ja Luru, kiitokset! <3 Palaan näihin pian. :)
Lempi, on tosiaan mielenkiintoista nähdä miten käy Franzenin kirjojen kanssa! Olen kovasti vaikuttunut Muutoksista jo nyt, ja harmittaa kovasti, kun en sen pariin nyt oikein ehdi (se vaatii keskittymistä, eli ei sovellu perhehälinän keskellä selailtavaksi). Yritän kovasti varastaa tällä viikolla tarpeeksi aikaa sille saadakseni kirjan loppuun! Ja kyllä, Shrvieriä suosittelen kaikille lukeville ihmisille. Leffaan en osaa sanoa vielä mitään, ja vähän minua pelottaa se katsoa tulevaisuudessa. Etenkin nyt, mielipiteesi perusteella, sillä minäkin olen tottunut luottamaan Tilda Swintoniin! Poikani Kevin on aivan uskomattoman hieno kirja. Aihe ja lopun käänteet ovat tietenkin järkyttäviä, mutta minulle vahvimpana on mieleen jäänyt Evan henkilökuvan rakennus. Se teki suurimman vaikutuksen.
Kiitos, Katjaseni! Minua vähän harmittaa tuo Maija Poppanen nyt monella tapaa. Ensinnäkin siksi, että olen lueskellut sitä superhajanaisesti ja -hitaasti. Toisekseen siksi, ettei se - no, tietenkään - ole tehnyt enää yhtään niin suurta vaikutusta kuin lapsena. Isosiskoni oli ostanut mulle nyt siitä vielä vanhemman painoksen, ja kahta suomennosta on hauska lukea rinnakkain ja vertailla. Mutta näin aikuisena myös tuskailen niiden kanssa ja haluan hankkia kirjat hyllyyni alkukielisinä (siitä uusinta käännöstä en tosin ole lukenut).
Margit, kiitos! Sinä luet kyllä niin hienoja (ja vaikeita) klassikkoja, että olen hieman kateellinen ja häpeissäni. :)
Norkku, kiitos! Ei tuo Kaksoisvirhe tosiaan Kevinin (tai Syntymäpäivän jälkeen) rinnalle kiri, mutta oli se minusta silti hyvä. Sekin varmaan auttoi, että tiesin odottaa heikompaa Shriveriä.
Kiitos, Susamuru! Minullakaan Shriverin uusi ei ole ihan ensimmäisenä lukulistalla, vaan menee varmaankin marraskuun puolelle. VAIKKA odotan lukemista kovasti. :)
Arja, nyt jäi kyllä kiinnostamaan! :) Olen lukenut kirjasta jo muutaman arvion, ja kehuvia ovat olleet. Jännittävää! Kevin on kyllä uskomaton merkkiteos. Minäkin luen tosi mielelläni välillä vanhempaa, vaikka kirja-alan töiden sekä blogin myötä on tullut oikeastaan pakolliseksi lukea lähinnä uutuuksia. Ei se minua silti haittaa. Kaikelle on aikansa. :) Kirjavaa syksyä myös sinulle!
Odotan Michael Cunninghamin kirjan arviota. Tunnit kirja teki vaikutuksen ja olisi ihanaa kuulla hänen muista kirjoistaan! :)
VastaaPoista