lauantai 22. lokakuuta 2011

Lyriikkalauantai: Wislawa Szymborska

Vihdoinkin osallistun ensimmäistä kertaa Jennin lanseeraamaan runohaasteeseen. Toivottavasti se ei jää viimeiseksi.


Mieleeni johtui upea Wislawa Szymborska, puolalainen Nobel-runoilija, kiitos Leena Lumin postauksen täällä


Ystäväni sai Szymborskan runokokoelman häälahjaksi yli kymmenen vuotta sitten ja lainasi sen luettuaan minulle. Ihastuin siinä erityisesti kahteen runoon: toinen oli Rakkautta ensisilmäyksellä, ja toinen runo kertoi kissasta, jonka omistaja on kuollut (?). Minulla ei valitettavasti ole Szymborskan kokoelmia itselläni, enkä onnistunut löytämään tuota kissarunoa netistä suomeksi, mutta jaan nyt nämä kaksi runoa tässä, ensimmäisen suomeksi ja toisen englanniksi. Olkaa hyvät!


Rakkautta ensisilmäyksellä (suom. Martti Puukko ja Jarkko Laine)


He olivat molemmat vakuuttuneita
että heitä yhdisti äkillinen tunne.
Kaunista moinen varmuus,
mutta epävarmuus vielä kauniimpaa.

Heistä tuntuu että kun he eivät olleet tutut
ei mitään tapahtunut heidän välillään.
Mutta mitä sanovat kadut, raput, porraskäytävät
joissa he ehkä ovat kohdanneet jo kauan sitten.

Haluaisin kysyä heiltä,
eivätkö he muista –
ehkä pyöröovessa
joskus kasvokkain?
jokin ”Anteeksi” tungoksessa?
”Väärä numero” kuulokkeessa?
—    Mutta  tiedän kyllä heidän vastauksensa.
—    Ei, eivät he muista

He hämmästyisivät kuullessaan
että jo pitemmän aikaa
sattuma on leikkinyt heidän kanssaan.

Se ei vielä ole ollut aivan valmis
muuttumaan heidän kohtalokseen
vaan on lähentänyt ja erottanut heitä,
juossut heidän tielleen
ja hihitystään pidätellen
hypännyt sivuun.

Oli merkkejä ja viestejä,
olkoonkin ettei niitä voinut lukea.
Ehkä kolme vuotta sitten
taikka viime tiistaina
lensi tietty koivunlehti
olkapäältä olkapäälle?
Jotain joutui kadoksiin ja löytyi.
Kuka tietää ettei se ollut pallo
lapsuuden puistossa.

Oli ovenkahvoja ja ovikelloja
joissa kosketus
peitti aikaisemman kosketuksen.
Matkalaukut säilytyksessä vierekkäin.
Ehkä jonakin yönä samanlainen uni,
heti heräämisen jälkeen pois pyyhkiytynyt.

Jokainen alkuhan
on vain jatkoa jollekin,
ja sattumien kirja
aina puolivälistä auki.



***


Cat in an Empty Apartment (käännös Stanislaw Baranczak ja Clare Cavanagh)


Die—you can’t do that to a cat.
Since what can a cat do
in an empty apartment?
Climb the walls?
Rub up against the furniture?
Nothing seems different here
but nothing is the same.
Nothing’s been moved
but there’s more space.
And at nighttime no lamps are lit.

Footsteps on the staircase,
but they’re new ones.
The hand that puts fish on the saucer
has changed, too.

Something doesn’t start
at its usual time.
Something doesn’t happen
as it should.
Someone was always, always here,
then suddenly disappeared
and stubbornly stays disappeared.

Every closet’s been examined.
Every shelf has been explored.
Excavations under the carpet turned up nothing.
A commandment was even broken:
papers scattered everywhere.
What remains to be done.
Just sleep and wait.

Just wait till he turns up,
just let him show his face.
Will he ever get a lesson
on what not to do to a cat.
Sidle toward him
as if unwilling
and ever so slow
on visibly offended paws,
and no leaps or squeals at least to start.

12 kommenttia:

  1. Karoliina, juuri vastasin sinulle omassa blogissani, että meillä oli ensikatseesta ja ylitse väen. Tunnethan sanonnan...

    Tämä on aivan hurmaava runo, kiitos! Vien tämän nyt runokirjaan, jossa blancot sivut ja johon kerään runotaivaan tähtiä.

    Tässä runossa annetaan olla mahdollista että olisikin hipaistu toista ohimennen kadulla tai...Meillä se oli tapahtunut, mutta minä sain tietää siitä vasta paljon myöhemmin. Hän oli nähnyt minut kahdesti ja kertoi ettei voinut unohtaa naista tuulessa koiran kanssa kävelemässä meren rantaan ja sitten kerran ohittavassa autossa...

    Karoliina, elämä on Suuri ja Ihana Seikkailu!

    VastaaPoista
  2. Minä täällä vain huokailen, pidin molemmista runoista niin. Pitäisi tutustua Szymborskan tuotantoon laajemminkin.

    <3

    VastaaPoista
  3. Tosiaan huokailuttava runo :) (Sikäli mikäli kun mitään runoista ymmärrän... :D)

    VastaaPoista
  4. Etenkin rakkautta ensi silmäyksellä on aivan ihana <3 Kiitos runoista!

    VastaaPoista
  5. Rakkautta ensisilmäyksellä oli ihana <3 Tällaisista runoista minäkin tykkään, siis joissa on tarina. Piti kopioida itselle talteen...

    Sattuma (tai Kohtalo tai mikä lie) on leikitellyt myös minun ja Miehen kanssa, jo silloin kun olimme vasta lapsia :)

    VastaaPoista
  6. Szymborska on minun suosikkirunoilijoitani. Minulla on kaksi hänen kirjaansa, Ihmisiä sillalla ja ruotsiksi Utopia. Niissä on joitakin samoja runoja ja on jännä vertailla käännöksiä - ne eivät aina tunnu sanovan samaa asiaa. Erityisesti pidän runosta Asema kokoelmasta Sata lohtua, vaikka se on aika apea tuohon Rakkautta ensi silmäyksellä -runoon verrattuna.

    VastaaPoista
  7. Leena, minä olen huomannut, että säännöllisin väliajoin on hyvä muistella puolison kanssa yhdessä sitä, kuinka kaikki alkoi. Varmasti suurimmalla osalla siihen liittyy ihania muistoja ja tuntua uskomattomista yhteensattumista jne. Niin kuin sinun blogissasi sanoin, en pääsääntöisesti kuitenkaan usko sattumaan, vaan suurempaan suunnitelmaan. ;) Tämä runo on kyllä upea!

    Katja, Morre, Maria ja Susa - olen tosi iloinen, että runo(t) miellytti(vät) teitäkin! <3

    Villis, ihana kuulla, että otit runon oikein talteen. Ja tosiaan, niin kuin Leenalle totesin, varmasti ja toivottavasti meidän kaikkien rakkaustarinoissa on tuota ihanan romanttista kohtalonomaisuutta mukana. <3

    Margit, hauska kuulla, että sinäkin olet Szymborskan ystävä! Minun täytyisi kyllä lukea häntä enemmän ja hankkia noita kokoelmia.

    VastaaPoista
  8. Oih! <3 Rakastan Wislawa Szymborskan runoja, luin niitä kymmenisen vuotta sitten paljonkin! Tuo Rakkautta ensisilmäyksellä on niin upea runo, että sitä lukiessaan pidättää hengitystään.

    Kiitos näistä hienoista runoista, Karoliina! <3

    VastaaPoista
  9. Ihanaa, että valitsit juuri tuon runon rakkaudesta - löytyy muistaakseni "Ihmisiä sillalla" -kokoelmasta. Minullekin tuo runo jäi todella vahvasti mieleen ja onpa sitä tullut käytettyä jokusessa hääkortissakin =) Nyt lainasin juuri Szymborskan kokoelman "Hetki", saa nähdä millaisia helmiä sieltä vielä löytyy =)

    VastaaPoista
  10. Sara, ihana kuulla, että sinäkin rakastat Szymborskaa! <3

    Riittävän hyvä, kiva nähdä sinua täällä! :) Tuo runo olisi kieltämättä oiva valinta hääkorttiin. Minäkin varmaan alunperin vaikutuin siitä niin kovin, kun luin sen vastarakastuneena.

    Ja minunkin todella täytyy hankkia Szymbroskan kokoelmia kotiinkin!

    VastaaPoista
  11. Pakko tulla kommentoimaan, kun runo on jäänyt viikkokausiksi mieleeni (kertoo myös jotain nykyisestä blogikommentoinnistani - luen kyllä kun netti sattuu toimimaan täällä Berliinin taiteilijaresidenssissä, mutta harvoin kommentoin mitään). Tuo Rakkautta ensisilmäyksellä on kyllä tosi ihana, ja uusi mulle, vaikka Szymborskaa olenkin lukenut. Oon itsekin kirjoittanut samasta aiheesta runon, mutta tämän luettuani tuntui, että Szymborska on kyllä sanonut paremmin juuri sen mitä ajoin takaa. Kiitos runon jakamisesta, ja kivaa, että runotkin pääsevät aina välillä mukaan Kirjavan kammariin!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...