keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Kausiruokaa kasviksista keskiviikkona

Pia Hall: Kausiruokaa kasviksista - 40 ruokaideaa kotimaisista aineksista (Säsongens vego).
Kustantaja: Minerva, 2011.
Suomentanut: Anna Maija Luomi.
Kansi: Helena Åkesson Liedberg.
Valokuvat: Tine Guth Linse.
Genre: Keittokirja.
Arvio: 4/5.
Lue kustantajan esittely täältä.


Kasvissyöjänä ja vegaanisia reseptejä suosivana olen aina innoissani, kun uusia kasviskeittokirjoja on saatavilla. Nykyisin niitä onkin mukavan paljon. Myös kausiruoka käsitteenä on nykyisin muodissa, mutta toisin kuin moni muu ruokavaliomuotivillitys, kausiruoka on mitä luonnollisin ja järkevin trendi. Sydämeni kyllä vuosi juuri eilen verta, kun totesin kotimaisten luomutomaattien ja -kurkkujen hintojen pompanneen niin ylös, etten kärsi niitä enää kovin paljon ostaa. Samalla kuitenkin totesin, että hintakehitys edesauttaa sitä, etten turhaan haali tähän kauteen täysin kuulumattomia, lämmitetyissä kasvihuoneissa kasvatettuja vihanneksia.


Pieni ja söpö Kausiruokaa kasviksista on ruotsalainen ja siten Suomen oloihin alunperinkin melko sopiva kirja. Silti minusta on aina mukavinta lukea kotimaisia keittokirjoja, joissa esimerkiksi ainekset ovat yleensä täältä helposti saatavia.


Parasta tässä kirjassa on ensinnäikin sen ulkoasu. Kuvat ovat houkuttelevat, taitto kaunis ja hillityn värikäs, ja kansi sekä paperi miellyttävää mattaa. Parhaisiin puoliin kuuluu myös keskittyminen juuri kasviksiin (joskaan ei vegaaniseen ruokaan, toisin kuin kustantajan esittely virheellisesti väittää) sekä kausiruokaan. Kauden kasviksista on tietoa kompaktissa paketissa ja kätevinä taulukoina.
Reseptit on myös jaoteltu neljän vuodenajan mukaan. Niiden lisäksi loppuun on koottu erillisiin osioihin Pikkuruokia ja perusreseptejä sekä Ateriakokonaisuuksia, ja ihan viimeiseksi "viiden kohdan aukeamat" nimiltään Viisi nopeaa arkiruokaa ilman reseptiä, Viisi fiksua noutopöytään, Viisi hyvää eväskoriin ja Viisi siistiä arjen juhlaan.
Käännöksen tasoon en ollut aivan tyytyväinen, mutta milloinkas minä olen? :) Teksti vaikutti kiireessä turhan suoraan käännetyltä. Luin tämän kirjan aika pitkän aikaa sitten, enkä siten muista esimerkkejä ulkoa, mutta sattumanvaraiselta sivulta löytyy heti esimerkiksi sopiva, tönkkö pätkä: "Pavut ovat halpoja, luontoystävällisiä ja erittäin hyviä. Tämän lisäksi niitä voi vielä käyttää miljoonalla eri tavalla, mikä ei tietenkään huononna asiaa." Äh. :/


Reseptit ovat ihan kivoja ja niiden yhteydessä on pieniä tietoiskuja eri aineksista. Mitään kovin uutta tai ihmeellistä tämä kirja ei kuitenkaan kasvisruokaohjerintamalla tarjoa. Mukana ei siis ole lihaa (ei edes kalaa), mutta maitotuotteita ja kananmunia käytetään kyllä. Oikeastaan olisi pitänyt valita tähän esimerkiksi joku tofuresepti, sillä suosittelen tofua innokkaasti kaikille kotikokeille. Se kun on terveellistä, erittäin helppoa valmistaa, suutuntumaltaan paistettuna tosi miellyttävää, ja ei-minkään-makuisena hyvin kiitollinen maustettava. Mutta toisaalta tofun kanssa ei tarvitse välttämättä reseptejä, vaan se on maailman paras pikaruoka, kun yhdistää pannulla ruskistetut kuutiot vaikkapa intialaisten kastikkeiden, mausteisten couscoussekoitusten tai nuudeliaterioiden kanssa.


Kausiruokaideaan sopivasti valitsin tähän reseptin kirjan Syksy-osiosta. Pidän kovasti ohukaisista (tai letuista, niin kuin niitä Itä-Suomessa kotoisasti kutstuaan) ja tässä minua viehätti ensinnäkin osan jauhoista korvaaminen kesäkurpitsaraasteella. Kesäkurpitsa on hyvin satoisa vihannes, ja olen kerran tehnyt siitä esimerkiksi keksejä, joista tuli todella hyviä! Toisekseen pidän siitä, että tässä reseptissä käytetään leväkaviaaria. Tuo Suomen kaupoista Cavi-Art-nimellä löytyvä herkullinen tuote on mätiä korvaava kasvistuote, ja musta Cavi-Art on jopa vegaanista. Nam!
Kuva suurentuu klikkaamalla.


Kausiruokaa kasviksista -kirjasta on blogannut myös Leena Lumi.


Kirjavassa kammarissa on lähiaikoina tulossa suhteellisen paljon tieto- ja 
lastenkirjoja. Nämä eivät lukijoita kiinnosta yleensä yhtä paljon kuin aikuisten kaunokirjallisuus, mutta haluan esitellä myös näitä. Lisäksi ehdin tällä erää lukemaan muita kuin työkirjoja sen verran hitaasti, että blogi olisi melko kuollut, jos se nojaisi pelkkään aikuisten proosaan. Myös useampi kiehtova haastepostaus odottaa kirjoittajaansa, joten myös niissä merkeissä palaan pian. :)


Huomenna kuitenkin näillä näkymin vuorossa on aikuisten romaani, Kate Mortonin The Forgotten Garden. Nähdään!

6 kommenttia:

  1. Meillä on nyt ruoanlaiton remontti käynnissä eli tarkoitus olisi tehdä enemmän kasvista ja terveellisempääkin (tosin tänään sorruttiin pitsaan koska ei vaan jaksanut. :D ). Mutta näin yleisesti ottaen. Tätä voisi selailla ja katsella että olisko täällä jotain mitä voisi oikeasti testailla.

    VastaaPoista
  2. Kirja vaikuttaa houkuttelevalta. Itse en syö punaista lihaa, joten uudet kasvisruokavinkit ovat aina tervetulleita. Tuo kausijaottelu on mukava lisä, sillä näin talvea kohden alkaa aina mielikuvitus kadota ja tuntuu, että itselle laittaa aina niitä samoja pöperöitä.

    Ihanaa, kun nykyisin keittokirjat ovat niin kauniita. Silmänruoka on ainakin minulle tärkeää.

    Juu ja meilläkin syödään aina LETTUJA. Onkohan se oikeasti savolainen murresana?

    VastaaPoista
  3. Karoliina, miten kiva, että sinäkin välillä teet näitä harrastekirjoja. Minä olen erityisen hulluna keittokirjoihin ja se on näkynyt.

    Niin...tuo ruotsalaisuus tässä ei ollut ongelma, vaikka se ensin minulle sitä oli. Tässä on varmaan kaikki ainekset niin, että niitä saamme myös Suomesta.

    Hieno ja paneutunut arvostelu, josta varmaan osakiitos sille, että olet kasvissyöjä;-) Minä tulin juuri Viherlandiasta lounaalta ja olen täynnä paitsi mitä hurmaavampia kasvisruokia myös kanaa punaviinissä. Hankin samalla uudet sisäkukat kaikkien tappamieni tilalle.

    Arvaa mitä: Minulta tulee taas huomenna johonkin aikaan keittokirja;-) Onkohan tämä joku mania...

    Torstai on toivoa täynnä!

    VastaaPoista
  4. Ihanaa kuulla, että tämä kirja on juuri niin hyvä, miltä se aluksi kuulostikin!

    "Samalla kuitenkin totesin, että hintakehitys edesauttaa sitä, etten turhaan haali tähän kauteen täysin kuulumattomia, lämmitetyissä kasvihuoneissa kasvatettuja vihanneksia." Täsmälleen.

    VastaaPoista
  5. Ja vaikkei tämä ruokablogi olekaan - olisipa kiva kuulla resepti hyville kesäkurpitsakekseillesi ;)

    VastaaPoista
  6. Linnea, kasvisruoka ei tosiaan välttämättä ole sen terveellisempää tai kevyempää kuin liharuoka, mutta on siitä ainakin helpompi tehdä maukkaita ja terveellisiä ruokia. Ja juuri esim. tuo tofu on lihaa korvaavana ravintoarvoiltaan ihan lyömätön tuote! Meilläkin syötiin taas (kasvis)pizzaa viikonloppuna. :)

    Joana, etenkin tällaisissa harrastekirjoissa on minusta tosi tärkeää, että paketti on mietitty houkuttelevaksi myös visuaalisesti. :) Geneettisesti puoliksi savolaisena, mutta siellä koskaan asumattomana en osaa sanoa varmaksi lettu-sanasta, mutta ainakin meillä Pohjois-Karjalassa tosiaan puhuttiin aina letuista, ja _muistaakseni_ olen lukenut jostakin jutun letun muista nimistä (lätty, räiskäle, ohukainen) ja murrealueista. Esimerkiksi ohukaisista minulle tulee mieleen vain Astrid Lindgrenin kirjat. Ei tietenkään yhtään huono mielleyhtymä. :)

    Leena, en taas ehtinyt loppuviikon aikana blogikierroksille, mutta Facebookista bongasin ihanan risottokirjasi. Nam! Ai, sinäkin olet sisäkukkien tappaja. :D Meillä ainoa hetkeä pidempään pärjännyt on nyt täällä työhuoneessani oleva rahapuu, jota ei tarvitse muistaa kastella käytännössä koskaan. :)

    Hei Salla ja tervetuloa! Kiitos kommenteistasi. :) Mulla ei valitettavasti ole tallessa sitä kesäkurpitsakeksireseptiä. :/ En ole mikään innovaattori keittiössä, mutta sillä kertaa taisin soveltaa paria netistä löytämääni reseptiä, enkä tullut laittaneeksi niitäkään talteen. Mutta googlaamalla löytyy varmasti jotakin! Ne olivat sellaisia cookie-tyyppisiä Amerikan malliin, pehmeitä ja meheviä, njam!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...