torstai 17. toukokuuta 2018

Anne B. Ragde ja muu skandikirjallisuus


Luin vihdoin Anne B. Ragden Berliininpoppelit-sarjan neljännen "yllätysosan", ja otin sitten hänet hyvine ja huonoine kirjoineen käsittelyyn podcastissa. Puhuin laajemminkin pohjoismaisesta tai oikeastaan skandinaavisesta kirjallisuudesta, ja ihmettelin, miksi juuri Norjasta tuntuu tulevan tai ainakin käännettävän suomeksi niin valtava määrä mahtavia kirjoja.

Muissa kuulumisissa kerroin perustaneeni uuden Bookstagram-tilin nimellä bookcat_daisy, katsoneeni lasten kanssa supersankarielokuvia, kuten mukavan feministisen Wonder Womanin, ja yksikseni/aikuisten seurassa japanilaisen Siskokset, Woody Allenin -paskiaisen ihanan Irrational Manin ja leffateatterissa upean Three Billboards Outside Ebbing, Missourin. Kävin naisseurassa Tallinnassa, ja siellä näin Kunstihooneen näyttelyn Riik ei ole kunstiteos. Helsingissä kävin katsomassa ennakkonäytöksessä Mamma Mia -musikaalin äidin ja pikkusiskon kanssa toteamassa, että Abban musiikki vie kyllä aina mukanaan.

Sarjarintamalta hehkutin SJP:n garderoobia Divorcen kakkoskaudella ja sitä, että Isänmaan puolesta nousi kuudennella tuotantokaudella takaisin vanhalle tasolleen. Kirjoista kehuin erityisesti Nina Stibben kirjeteosta Love, Nina, Pertti Lassilan romaania Kesän kerran mentyä, Gail Honeymanin teosta Eleanorille kuuluu ihan hyvää, Golnaz Hashemzadeh Bonden Olimme kerran -romaania, Sarah Manguson 300 Arguments -afrorismiesseitä, Riikka Pulkkisen Iris Lempivaaran levoton ja painava sydän -sivupolkua, Helena Liikanen-Rengerin Mon Amour -parisuhdepohdiskelua ja Rose Tremainen Rosie-muistelmaa. Kaikista lukemistani kirjoista pysyy kärryillä käymässä blogin Luetut 2018 -alasivulla tai Goodreads-tililläni.


Muita jaksossa mainittuja kirjailijoita/teoksia:


  • Anne B. Ragde: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila, Satunnaista seuraa, Aion tehdä sinut onnelliseksi
  • Linn Ullmann: Rauhattomat ja koko muukin tuotanto
  • Heidi Linde: Jo nyt on!
  • Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi
  • Karl Ole Knausgård: Taisteluni 1
  • Per Petterson: Hevosvarkaat, Kirottu ajan katoava virta, En suostu
  • Erlend Loe: Supernaiivi, Hiljaiset päivät Nigellan seurassa, lastenkirjat
  • Henrik Ibsen: Nukkekoti ja muu tuotanto
  • Knut Hamsun: Nälkä
  • Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta
  • Astrid Lindgren
  • Ingmar Bergman
  • Karin Alvtegen
  • Håkan Nesser
  • Lena Andersson
  • Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -trilogia
  • Sofie Sarenbrandt
  • Camilla Läckberg
  • Marianne Fredriksson: Anna, Hanna ja Johanna
  • Selma Lagerlöf: Jerusalem, Gösta Berlingin taru
  • Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja ja muu tuotanto
  • Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan
  • Martina Haag: Olin niin varma meistä
  • Ebba Witt-Brattström: Vuosisadan rakkaussota
  • Tom Malmquist: Joka hetki olemme vielä elossa
  • Liv Strömqvist
  • Susanna Alakoski: Sikalat ja muu tuotanto
  • Peter Hoeg: Lumen taju, Susanin vaikutus
  • Kim Leine: Kuilu
  • H. C. Andersen
  • Hanne-Vibeke Holst
  • Rachel Hornak: Viikko on pitkä aika

Puhuin myös termistä "up lit" ja siihen liittyen tästä Guardianin artikkelista. Siinä yhteydessä mainitsin Rachel Joycen teoksen Harold Fryn odottamaton toivioretki, Libby Pagen The Lido -romaanin, Graeme Simsionin Vaimotestin ja Gabrielle Zevinin Tuulisen saaren kirjakauppiaan.

Ja lopuksi -- jos norjalainen kirjallisuus kiinnostaa, kannattaa tutustua Les! Lue! -blogiin ja sen somekanaviin.

Hyvää alkavaa kesää, ja "nähdään" seuraavan podcastjakson aikaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...