Tenavatiistai - Maria Vuorio ja Marjo Nygård: Satu meni saunaan

Maria Vuorio - Marjo Nygård: Satu meni saunaan.
Kustantaja: Tammi, 2012.
Sivuja: 30.
Genre: Lasten kuvakirja.
Arvio: 3,5/5.
Lue kustantajan esittely täältä.

"- Vaihdetaanko pyyhkeet? Satu kysyi. Mutta saunatonttu sanoi, että antaa olla samat vielä ensi viikkoon. Saunatonttu tunsi saunan asiat. Se katsoi aina, että kaikki saunassa oli kunnossa, ja lopuksi tonttu tuuletti saunan, päästi koppakuoriaisen halkokuormasta pihalle ja pani saunan avaimen naulaan, missä se pysyi tallessa."

Ihastuin tämän kirjan ideaan ja esittelytekstiin, jonka mukaan "Satu meni saunaan kertoo suomalaisesta saunasta, saunapolusta ja pehmeitten löylyjen rauhasta. Se välittää perinnettä ja saunomisen iloa sadun ja kokemuksen silmin."

Hieman kuitenkin petyin kirjaan. Sinällään kauniin värikäs ja selkeä kuvitus ei vastannut odotuksiini saunatunnelmaisesta ja vanhojen aikojen perinteitä välittävästä satukirjasta eikä tarinakaan ollut minusta tässä kirjassa erityisen vahva. Ihan mukiinmenevää luettavaa tämä kuitenkin oli. Kirjassa on kauniin kesäisiä koivumaisemia ja teksti välittää lapsille tietoa esimerkiksi savusaunasta, jota rakastan.

"- Minä en ole koskaan käynyt savusaunassa, Satu sanoi, - onko siellä koko ajan kauheasti savua?
- No ei! saunatonttu nauroi onnellisena. - Savusauna on mitä mainioin kylpypaikka, kunhan se on saanut ensin siintyä rauhassa.
Satu ei ymmärtänyt, mitä on saunan siintyminen.
- Kun on heitetty häkälöylyt, sauna siintyy eli rauhoittuu, sitten kerätään hiillos pois ja lempeä savusauna on valmis! saunatonttu kertoi myhäillen."

Viisivuotiaan Stellan mielestä kirja oli "ihan kiva", mutta ei hän ole pyytänyt lukemaan sitä uudelleen. Minua suorastaan harmittaa, kun kirja ei onnistunut säväyttämään kumpaakaan meistä tämän enempää. Aihehan on mitä mainioin, ja vanhoissa kansanperinteissä sekä salaperäisissä tonttuhahmoissa olisi ollut paljon ammennettavaa. 

Maria Vuorio on lahjakas tarinankertoja, joka on voittanut mm. Topelius- ja Arvid Lydecken -palkinnot ja ollut neljästi ehdolla Finlandia Juniorin voittajaksi. Jälkimmäisen palkinnon voittaneenkin Marjo Nygårdin kuvituksissa on paljon hyvää, kuten sanoin, mutta minun silmääni ne eivät täydelleen miellytä, ja erityisesti tähän aihepiiriin olisin kaivannut hämyisempiä ja tunnelmallisempia kuvia, tai toisaalta suomalaisen luonnon monimuotoisempaa kuvausta. 

Ehkä tekijät halusivat luoda nimenomaan uudenlaisen, modernin tonttu- ja saunakirjan, joka vetoaisi nykylapsiin. Se ei silti selitä, miksi teksti ja kuvitus ovat kirjassa usein ristiriidassa keskenään. Näihin epäjohdonmukaisuuksiin on kiinnittänyt huomiota myös Rouva Huu, jonka Lastenkirjahylly-blogista voi käydä lukemassa asiasta lisää.

Suosittelen kirjaa sen puutteista huolimatta pienille saunojille kertaalleen luettavaksi, ja näin joulua odotellessa tonttuaihekin varmasti kiehtoo lapsia erityisesti.

"Saunassa he kaikki olivat kuitenkin hiljaa rauhaisasti, sillä sellainen on saunan laki. Muuten saunatonttu voi suuttua ja jättää vaikka saunan siivoamatta! Kaikista mieluisinta tontuille onkin kuulla piilopaikkaansa kiukaan pihahtelua ja lasten onnellista naurua lauteilta. Silloin vanha kiltti saunatonttu hymyilee niin perin tyytyväisenä."

Osallistun teoksella Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahtiin.