Luetut lauantaina: heinä- ja elokuu

Heinäkuinen lukuhetki Bloomsbury Squarella Lontoossa.

Minulla jäi heinäkuun lukemiset listaamatta kuukausi sitten, mutta ei se mitään. Heinäkuu oli nimittäin minulle vähälukuisin kuukausi aikoihin. Minulla oli hyvin onnistunut ja vauhdikas kesäloma, mutta huono puoli oli se, etten ehtinyt juurikaan lukea. Heinäkuussa luin loppuun vain neljä teosta:

• Joel Haahtela: Perhoskerääjä (189 sivua)
• Hélène Gremillon: Uskottuni (263 sivua)
• Doris Lessing: The Fifth Child (133 sivua)
• Suzanne Rindell: The Other Typist (338 sivua)

Kesken jäi kolme teosta, joista kaksi ensimmäistä todennäköisesti vain toistaiseksi:

• Sergei Dovlatov: Meikäläiset
• Saskia Sarginson: The Twins
• Debbie Macomber: The Inn at Rose Harbor

Elokuussa taas luin monta kirjaa loppuun - laskujeni mukaan 13:

• Karin Alvtegen: Todennäköinen tarina (308 sivua)
• Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville (298 sivua)
• Chris Cleave: Gold (366 sivua)
• Herman Koch: Illallinen (340 sivua)
• Lucinda Riley: The Girl on the Cliff (576 sivua)
• Simon van Booy: Everything Beautiful Began After (416 sivua)
• Pauliina Vanhatalo: Korvaamaton (203 sivua)
• Sofi Oksanen: Puhdistus (375 sivua)
• Joel Haahtela: Elena (126 sivua)
• Håkan Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä (262 sivua)
• Charlotte Rogan: The Lifeboat (288 sivua)
• Jessica Brockmole: Letters from Skye (289 sivua)
• Tatiana de Rosnay: Mokka (278 sivua)

Heinäkuussa luin siis vain kokonaiset kirjat huomioon ottaen 923 sivua, elokuussa 4125 - näin se vaihtelee. Tosin pitäisi ehkä ottaa huomioon sekin, että heinäkuussa luin oman romaanini vielä muutaman viimeisen kerran läpi tehdessäni viimeisiä korjauksia. 

Heinäkuun paras lukukokemukseni oli varmaankin The Fifth Child, vaikka myös The Other Typist oli tosi hyvä ja Haahtela nyt on aina. Elokuussa suurimman vaikutuksen teki ehkä Illallinen, mutta loistavia omissa genreissään olivat myös esimerkiksi Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, The Girl on the Cliff, Puhdistus, Elena ja The Lifeboat. Vähintään "ihan hyviä" olivat kaikki - muunlaisiahan en loppuun asti luekaan.

Myös bloggaaminen oli keskikesällä vähäistä: heinäkuulla on vain kuusi postausta, elokuussa jo puolet enemmän, mikä tosin sekin on vähemmän kuin muina vuodenaikoina.

Lukukesäni oli kuitenkin lopulta hyvä ja kiva. Olin alunperin "määrännyt" itselleni kolme kesäkirjaa, jotka sain kaikki luettua (Tove Janssonin Kesäkirja; Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville; Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä), samoin kuin kesälle aikatauluttamani Joel Haahtela -vuoteni kaksi romaania ja Kuusi kovaa kotimaista -haasteen kaksi teosta. Silti kesään mahtui vielä innostavia työkirjoja, hyviä uutuuksia ja kivoja yllätyskirjoja vanhemmasta valikoimasta.

Syksylle minulla on edelleen kaikenlaisia ihania lukusuunnitelmia, uusia ja vanhoja. Vaikka olen listojen ja suunnitelmallisuuden rakastaja, yhä enemmän tunnun antavan tilaa spontaaneille löydöille ja mielihaluille. Tänäänkin toin kirjastosta kaikkea sellaista, mitä ei pitänyt. Saa nähdä, tuleeko niitä luettua ennen kuin kirjat täytyy jo palauttaa takaisin. Jos tulee, kuulette tänä syksynä ihan tuoreimpien uutuuksien, haastekirjojen, Joel Haahtelan ja Eeva Tikan kirjojen lisäksi sellaisista teoksista kuin Anne Michaels: Routaholvi, James Franco: Palo Alto ja Per Petterson: Kirottu ajan katoava virta.

Vaikka tänään, syyskuun ensimmäisenä päivänä, sää on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla surullisen sateinen, odotan jo innolla loppukesän raskauden väistymistä alkusyksyn kepeän kirpeyden tieltä. Vuodenaikojen vaihtuminen on aina niin innostavaa.

Yhtä inspiroivaa syyskuuta toivotan myös teille!