keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kaksikielinen keskiviikko - Tove Jansson: Rent spel

Tove Jansson: Rent spel/Reilua peliä.
Kustantaja: Schildts, 1989.
Kansi: Jan Biberg.
Kannen kuva. Tove Jansson.
Sivuja: 115.
Genre: Episodiromaani.
Arvio: 4,5/5.
Lue lisää kirjasta KirjastoWikistä.


"Hamnen var verkligen vacker. Svarta rännor korsade isen ända bort till de avlägsna kajer där de stora båtarna låg, knappt skönjbara.


Så väldigt ensamt, sa Mari. Men Jonna, försök nu ändå hjälpa till - kunde man skriva till henne om det där att uppleva alldeles enkla saker...


Du menar?


Nåja, till exempel att det blir vår igen? Eller bara att köpa vackra frukter och ordna dem i en skål... Eller att ett stort ståtligt åskväder kommer närmare..."


Minähän olen lukenut Tove Janssonin aikuisille suunnattua proosaa vasta vähän. Niin kuin Kesäkirjan yhteydessä kerroin, luin kymmenisen vuotta sitten Kuvanveistäjän tyttären, josta en muista enää paljon, ja nyt nämä kaksi teosta, eli Kesäkirjan ja ruotsiksi tämän Rent spel -pienoisromaanin, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Reilua peliä.


Muumitkin löysin oikeasti vasta teini-iässä. Muistan kyllä ainakin Kuinkas sitten kävikään? -kirjan lapsuudestani, mutta äitini mukaan kukaan meistä tyttäristä ei pienenä innostunut muumiromaaneista. Olen sanonut tämän kai ennenkin, mutta olen jostakin lukenut muumien avautuvan vain tarpeeksi omituisille lapsille - ja olen tietenkin kauhean pahastunut, että enkö muka ole ollut tarpeeksi omituinen, hmph.


Joka tapauksessa niin muumit kuin nämä Janssonin aikuisemmat kirjat ihastuttavat minua nyt aikuisena suunnattomasti, enkä ole tässä ihastuksessani tietenkään yksin. Kun vuoden alussa lanseerasin Underbara finlandssvenskar vid papper -haasteen, osana haastetta lupasin itselleni kokeilla lukea ruotsiksi myös aikuisten kirjoja, kun aiemmin olen lukenut toisella kotimaisellamme vain lasten- ja nuortenromaaneja. Ajattelin, että Tove Janssonin melko konstailematon kieli ja sivuissa niukat romaanit voisivat sopia tähän henkilökohtaiseen haasteeseen ja niin ne taisivat sopiakin. Rent spel -teosta oli tarpeeksi sujuva lukea ruotsiksi.


En kuitenkaan kiellä, ettenkö olisi varmasti saanut kirjasta enemmän irti suomeksi, mutta tästä joutuu kärsimään, ennen kuin kieli avautuu kunnolla. Joskus minulla oli varmasti sama tilanne englanninkin kanssa, vaikka sitä on nyt vaikea muistaa.


Rent spelin hienoimmat nyanssit menivät minulta ehkä ohi, mutta pysyin kyllä koko ajan kärryillä siitä, mitä tapahtui, kuka kukin oli ja millaisia he olivat. Ja millainen oli Jonnan ja Marin suhde, tuo kirjan ydin. En ollut kauhean yllättynyt lukiessani jälkeenpäin, että kirja kuvaa pitkälti Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän suhdetta. Mielestäni kirjassa ei missään vaiheessa sanota suoraan, että kyse on rakkaussuhteesta, mutta se on ilmiselvää. Ja on mielenkiintoista lukea siitä, millaista elämä on, kun ollaan jo aika vanhoja ja hioutuneita, mutta silti niin kauhean erilaisia keskenään.


Oikeastaan naisten melko korkea ikä tuli minulle jossakin, aika myöhäisessä vaiheessa kirjaa vähän yllätyksenä. En ollut ajatellut Jonnaa ja Maria niin vanhoiksi. Ehkä siksikin, että heidän nimensä ovat ainakin suomenkielisen korvaan nuorekkaat. Ja oli heidän elämässään ja elämänasenteessaankin nuorekkuutta, ehkä sellaista, mikä on mahdollisempaa lapsettomille.


Tove Jansson on kirjoittanut paljon itseään ja perhettään kirjoihinsa. Hänen äitiään, Hamia, taitaa olla aika lailla niin tämän romaanin Marin äidissä kuin Kesäkirjan isoäidissä. Jansson kaikkineen on alkanut kiinnostaa minua niin paljon, että haluan lukea loputkin hänen "aikuisten kirjoistaan", muumit tietenkin monesti uudelleen ja lisäksi sen Boel Westinin elämäkerran, josta olen paljon kuullut. On jännä, miten minä, maamme itäisten perukoiden metsäläinen tunnun löytävän suurimmat idolini juuri suomenruotsalaisten naisten joukosta.


Ulkomailla tätä teosta ovat lukeneet ainakin Sara Ryan, A Common Reader, Michael Leader ja Trevor.


Osallistun teoksella haasteisiin Underbara finlandssvenskar vid papper sekä Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahti.


"Jag tror inte din Linnea tycker om åskväder, yttrade Jonna - och i samma stund reste sig ett ljudlöst fyrverkeri längst borta i hamnen. I snabb följd brast vinterhimlen ut i explosioner av färg, några sekunder vilande i sin skönhet för att långsamt sjunka och genast följas av nya mångfärgat utsprungna rosor, gång på gång i slösande prakt, dämpade av dimman men kanske just därför mer hemlighetsfulla."

6 kommenttia:

  1. Hienon kirjan olet lukenut. Ja vielä ruotsiksi! Mulla on tämä sama kirja suomeksi, mutten muista siitä oikein muuta kuin että pidin siitä kovasti, kuten olen pitänyt muistakin Toven kirjoista (sekä aikuisille suunnatuista että muumeista).

    Mie oon muuten yrittänyt lukea yhtä Janssonin kirjaa ruotsiksi (Sommarboken), mutten vain saanut kirjasta otetta. Varmaan syy on kielessä, koska kyseessä pitäisi olla todella hieno kirja. Se, etten saanut kielestä kiinni on kyllä vähän outoa, koska olen lukenut aika monta dekkaria ja muutaman romaaninkin ruotsiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna Elina, kyllä se voi olla kielestä kiinni, koska vaikka Janssonin kieli on niukkaa, se on kuitenkin niin täynnä merkityksiä, että lopulta voisi ollakin helpompi lukea ruotsiksi jotakin runsaampaa - kunhan se olisi valmiiksipureskellumpaa. :) Ehkä siis kokeilen seuraavaksi jotakin muuta.

      Kesäkirja on kyllä hieno, joten kokeile seuraavaksi suomeksi!

      Poista
  2. Kiva että luit ruotsiksi! :)

    Minulla on Janssonin Kesäkirja lukulistalla, toivottavasti ehdin lukemaan sen tämän kesän aikana ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, niin minustakin! :)

      Kesäkirjan lukee tosi nopeasti, joten kyllä sinä varmasti ehdit. :)

      Poista
  3. Minun pitäisi ottaa uusintakierros Janssonin aikuiskirjojen kanssa, joista suurimman osan luin melkein yhteen putkeen parikymmentä vuotta sitten. Kirjat eivät siis ole kovin hyvin muistissa, enkä varmaan silloin ymmärtänyt kaikkea, mitä kirjoihin sisältyy, vaikka niistä pidinkin. Luulen, että ainakin henkilöiden väliset suhteet ja rivien välit ovat voineet mennä ohi - tai ainakin ne avautuisivat nyt toisin.

    Jostain syystä en silloin aikoinaan lukenut niitä kahta varmaan tunnetuinta aikuiskirjaa, eli Kuvanveistäjän tytärtä ja Kesäkirjaa, vaan ne olen lukenut vasta kolmekymppisenä. Niistä muista erityisesti on jäänyt mieleen Nukkekaappi-novellikokoelma.

    Kakkoskannessa oleva kuva Tuulikki Pietilästä on yksi suosikeistani Toven maalauksista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, luulen näiden olevan sellaisia kirjoja, jotka kestävät erityisen hyvin uudelleenluentaa. Minäkin haluan lukea Kuvanveistäjän tyttären uudelleen ja Kesäkirjan tästä lähtien joka kesä. :) Tämän Rent spelinkin voisin lukea joskus vaihtelun vuoksi suomeksi.

      Tuo kansi/maalaus on kyllä suloinen!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...